Kahden viikon tähden

Varhaiskasvatus ja perusopetus palaavat lähiopetukseen ja -kasvatukseen toukokuun puolessa välissä. Ratkaisu yllätti monet. Moni opettaja toivoi, että etäopetuksella olisi menty lukuvuoden loppuun saakka. Myös edunvalvontajärjestö OAJ kannatti etäopetuksen jatkamista, joskin heidän toiveenaan oli, että kaikki lapset olisi tavattu ainakin kerran ennen kesälomia.

Opetusalan henkilöstön hämmentyneet reaktiot ovat ymmärrettäviä. Koronakevät räjäytti opetuksen tavat uuteen asentoon. Ala taipui nopeasti etäopetukseen ja monet vanhemmat tukivat opettajien työtä kotona. Myös kehitys kehittyi; opettajat alkoivat löytämään omalle tyylilleen sopivammat etäopetusmetodit. Päästiin vauhtiin.

Monet pitävät kahden viikon lähiopetusta tarpeettomana riskinä. Ihmetystä on myös aiheuttanut yliopistosairaaloiden lastenlääkäreiden vakuuttelut siitä, että lapset eivät ole viruksen lähteitä. Monet miettivät – ymmärrettävästi – onko asia näin. Ristiriitaista tietoa on paljon liikkeellä.

Opettajia on myös jo ohjeistettu. Opetusministeri luetteloi käsien pesusta, etäisyyksistä, porrastuksista, tyhjien tilojen käytöstä ja oppilaiden hyppelehtimisestä pihamailla. Ministeri ei tarkoita ohjeillaan pahaa, ainoastaan hyvää, mutta puheille on alan ammattilaisten keskuudessa hyväntahtoisesti hymähdelty. Lasten ja nuorten maailmassa käytäntö ja teoria ovat usein kaukana toisistaan. Aikuisen logiikka ei ole touhukkaan ekaluokkalaisen logiikkaa.

Ihmisen sairastuessa, jokainen meistä kääntää katseensa lääkäreihin ja hoitajiin. Samalla tavalla katseet kääntyvät nyt päiväkoteihin ja kouluihin. Rehtoreihin, opettajiin, ohjaajiin, kasvattajiin ja alan henkilökuntaan. He ovat käytännönläheisiä toimijoita, jotka tunnistavat maailman epätäydellisyyden. Tässäkin tapauksessa he tekevät kaiken, mitä voivat. Ja vähän enemmänkin. Lähiopetuksen alkaessa vastassa on ammattilaisten joukko, jotka tekevät ammattilaisten työtä. Lapset ja nuoret eivät tee kahdessa viikossa oppiennätyksiä, mutta jokaisena päivänä tapahtuu enimmäkseen suurenmoisia asioita.

Rajoittaminen on vaatinut rohkeutta. Vielä suurempaa rohkeutta kuitenkin tarvitaan, kun rajoituksia puretaan. Yhteiskunta ei voi olla loputtomasti kiinni. Virusta ei ole nujerrettu, mutta sen kanssa voi elää.

”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin”. Presidentti Mauno Koiviston sanat ovat taas ajankohtaisia.

Pasi Kivisaari
Kansanedustaja (kesk)

julkaistu Eparissa 6.5.2020

Radiomainosta tekemässä

21 maaliskuun, 2023

TV-mainos

21 maaliskuun, 2023

Video puheestani kyselytunnilla 16.2.2023

22 helmikuun, 2023

Omat jalat

9 tammikuun, 2023

Älä kato ittees, kato taivasta. Kari Hotakaisen Luonnon laki -romaani

Kuka puhuisi opettajista?

30 joulukuun, 2022

Yhteiskunnassa on muutamia julkisen alan kivijalka-ammatteja, joiden tehtävänä on rakentaa

Pasin kuukausikirje, joulukuu 2022

21 joulukuun, 2022

Pasi kirjoittaa tärkeimmistä kuulumisista kuukausittain. Julkaisemme joulukuun 2022 kuukausikirjeen poikkeuksellisesti

Valtioneuvoston selonteko – Suomen digitaalinen kompassi

16 marraskuun, 2022

Keskustan ryhmäpuheenvuoro 16.11.2022, Pasi Kivisaari Arvoisa puhemies, “Digikompassi” on kapulakieltä,

Leipä ja lämpö eivät tule itsestään

16 marraskuun, 2022

Olen EU-myönteinen. Suomen kuuluminen Euroopan Unioniin tuo ja on tuonut

pasi-kivisaari

Sillä hetkellä maailma on kaunis

9 marraskuun, 2022

Isänpäivää vietetään isien kunniaksi ja muistoksi ensi sunnuntaina. Juhlapäivä on yksi

Suomalaisten liikkumattomuus kestämätön ongelma

13 lokakuun, 2022

Tuore UKK-instituutin (11.10.) toteuttama liikuntaraportti paljastaa suomalaisten vähäisen liikkumisen olevan