Valtio on solminut maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksia suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Sopimuksilla on tuettu suurten kaupunkien ja valtion välistä yhteistyötä yhdyskuntarakenteen ohjauksessa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa. Niiden ydin on ollut tukea kaupungistumista.
MAL-sopimusten piirissä on noin 55 prosenttia suomalaisista ja monin paikoin, esimerkiksi Seinäjoen ja Vaasan seudulla, on kipuiltu sopimusten ulkopuolelle jäämistä. Eikä ihme, MAL-sopimusten ympärillä pyörii myös taloudellinen hyrrä.
MAL-sopimuksilla on saatu aikaan merkittäviä investointeja, mutta samalla ne ovat sylkeneet Suomea vastakkainasetteluun. Sopimuksista ovat voineet haaveilla vain eturivissä istuva valiojoukko.
Kaupungistumien ei ole itsetarkoitus, kestävät yhdyskunnat ja ihmisen kokoiset yhteisöt ovat.
Keskusta esittää, että nykyisten MAL-sopimusten tilalle otetaan käyttöön kansalliset ilmastosopimukset kuntien ja kaupunkien kanssa. Lopettaisimme leikin suljetun piirin kanssa ja alkaisimme tanssia kaikkien kanssa.
Maakunnat voisivat matkaansaattaa sopimusten syntymistä alueillaan. Näin valtion ja kaupunkiseutujen välisten sopimusten kattavuutta laajennettaisiin nykyisestä seitsemästä kaupunkiseudusta kaikkiin halukkaisiin kuntiin ja kaupunkeihin. Samalla tunnustettaisiin tosiasia; suurten kaupunkijättien ulkopuolellakin on tulevaisuus.
Sopimuksella tavoiteltaisiin lämmityksen päästöjen vähentämistä, puurakentamisen lisäämistä, julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantamista, päästöttömän autoilun vaatiman infran kehittämistä, kävelyn ja pyöräilyn edistämistä ja julkisen liikenteen kehittämistä sekä etätyön edellytyksien parantamista.
Sopimusten piirissä voisi olla myös kuituverkon ja muiden yhteyksien rakentamista, muuta monipaikkaisuusinfraa, paikallistason energiantuotantoa ja uudenlaisia asumisen malleja.
Valtion ja kuntien sekä alueiden väliset sopimukset vastaisivat aikamme haasteisiin nykyisiä MAL-sopimuksia paremmin. On aivan selvää, että ympäristötyöt ei tunne rajoja, ne ovat kaikkialla.
Tulevaisuuden yhteiskunta rakentuu fossiilisten sijaan uusiutuville luonnonvaroille, joita löytyy kaikkialta Suomesta. Ratkaisumme ilmastonmuutokseen on hajautettu yhteiskunta ja vahvistuvat aluetaloudet.
On myös muistettava, että maaseudun elinkeinot, maa- ja metsätalous ovat ainoat talouden alat, joissa myös sidotaan hiiltä. Maatalouden perimmäinen tarkoitus on tuottaa ruokaa. Viljelijöiden työ varmistaa, että meillä on lautasilla joka päivä kotimaista.
Viisas ympäristöajattelu on kohtuullisuutta korostavaa ja luottaa ihmisiin. Ylhäältä alaspäin sanelemalla tai syyllistämällä ei synny muutoshalua tai innostusta, vaan lamaannusta ja ahdistusta. Meidän kannattaa tarttua mahdollisuuksiin ja käytännön tekemiseen.
Otetaan siis ässä hihasta. Lopetetaan menneen ajan MAL-syleily ja laitetaan kaikkialla laulu soimaan.
Pasi Kivisaari
kansanedustaja (kesk.)
Seinäjoki
Julkaistu 13.8.2021 Ilkka-Pohjalaisessa
