Teemat
Ruoka on turvallisuuspolitiikkaa
Suomalainen ruoka ei ilmesty kaupan hyllylle itsestään. Jos viljelijä ei saa työstään riittävää elantoa, tuotanto hiipuu. Jos tilalta loppuvat sähkö, polttoaine tai lannoitteet, pelto ei tuota tyhjästä. Siksi ruoantuotannon kannattavuutta ja huoltovarmuutta on käsiteltävä kansallisen turvallisuuden kysymyksinä.
Kärkilause: Maa, joka ei ruoki itseään, ei päätä asioistaan.
Toimenpiteet:
- Varmistetaan viljelijälle reilu osuus ruoan hinnasta
Vahvistetaan elintarvikeketjun sopimussääntöjä, lisätään hinnoittelun läpinäkyvyyttä ja puututaan kohtuuttomiin ehtoihin, joissa kustannusten nousu jää yksin tuottajan kannettavaksi. - Tuetaan tilojen omavaraisuutta ja kriisinkestävyyttä
Edistetään maatilojen varavoimaa, kotimaista energiaa, biokaasua, ravinteiden kierrätystä ja vesihuollon varautumista. Samalla turvataan siementen, rehujen, lannoitteiden ja muiden välttämättömien tuotantopanosten saatavuus. - Vahvistetaan kotimaista jalostusta ja ruokaketjua
Huoltovarmuus ei tarkoita vain sitä, että pellot tuottavat. Suomessa on säilytettävä riittävä elintarvikkeiden jalostus-, varastointi- ja jakelukyky myös häiriötilanteissa. - Otetaan kotimaisuus ja huoltovarmuus huomioon julkisissa hankinnoissa
Koulujen, sairaaloiden ja muiden julkisten keittiöiden kilpailutuksissa on painotettava jäljitettävyyttä, toimitusvarmuutta, vastuullisia tuotantotapoja ja Suomessa noudatettavia vaatimuksia. - Turvataan viljelykelpoinen maa tuleville sukupolville
Estetään tarpeeton peltojen raivaaminen ja pirstoutuminen, edistetään maan kasvukuntoa ja huolehditaan siitä, että aktiivisilla viljelijöillä on mahdollisuus saada peltoa käyttöönsä.
Koulu, jossa jokainen oppii
Koulun tärkein tehtävä on opettaa. Jokaisen lapsen pitää saada vahva luku-, kirjoitus- ja laskutaito, kyky ajatella itse sekä taito toimia muiden kanssa. Se onnistuu, kun oppilaalla on työrauha, opettajalla valta johtaa luokkaa ja aikuiset kantavat vastuunsa kasvatuksesta.
Kärkilause: Lapsen oikeus oppia on koulun tärkein lupaus. Sen pitää toteutua jokaisessa luokassa ja jokaisena koulupäivänä.
Toimenpiteet:
- Perustaitotakuu jokaiselle lapselle
Lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen edistymistä seurataan valtakunnallisesti yhtenäisillä välineillä alkuopetuksesta lähtien. Kun vaikeus havaitaan, tuki alkaa heti ja jatkuu, kunnes taito on riittävän vahva. Tukiopetukseen, erityisopetukseen ja pienryhmiin varataan pysyvä rahoitus. - Työrauha jokaiseen luokkaan
Peruskoulun koulupäivästä tehdään puhelinvapaa, ellei laitetta tarvita opetuksessa tai terveydellisestä syystä. Opettajalle annetaan toimivat keinot puuttua häirintään, väkivaltaan ja jatkuvaan sääntöjen rikkomiseen. Toistuvasti työrauhaa rikkova oppilas saa tarvitsemansa opetuksen ja tuen tarvittaessa määräajaksi pienemmässä ryhmässä. - Koti ja koulu samaan suuntaan
Poissaoloihin sovitaan valtakunnalliset puuttumisrajat, joiden täyttyessä koulu, koti ja tarvittavat palvelut kokoontuvat saman pöydän ääreen. Vanhemmalla on velvollisuus huolehtia lapsen koulunkäynnistä, levosta ja käytöksestä ja oikeus saada apua silloin, kun omat keinot eivät riitä. Koulu opettaa, koti kasvattaa ja molemmat kantavat vastuunsa.
Suomen on jälleen tehtävä, tuotettava ja pärjättävä
Kestävä hyvinvointi rakentuu työstä, yrittämisestä ja tuotannosta. Suomi tarvitsee lisää yrityksiä, vahvaa teollisuutta, kohtuuhintaista energiaa ja kannattavaa kotimaista ruoantuotantoa. Etelä-Pohjanmaa ei pyydä armoa eikä aluepoliittisia almuja. Se vaatii reilun mahdollisuuden tehdä sen, minkä osaa: ruokkia Suomea, synnyttää kasvua ja vahvistaa koko maan huoltovarmuutta.
Kärkilause: Ensin on tehtävä, tuotettava ja ansaittava. Vasta sitten on, mitä jakaa.
Toimenpiteet:
- Työn tekeminen ja teettäminen kannattavaksi
Pieni- ja keskituloisten työn verotusta kevennetään. Ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpotetaan määräaikaisella palkkaamishyvityksellä, ja pienyritysten hallinnollista taakkaa vähennetään. Suomessa pitää kannattaa ottaa työtä vastaan, tehdä enemmän töitä ja palkata uusi työntekijä. - Investoinnit päätöksistä työmaiksi
Teollisuus- ja energiainvestointien luville asetetaan sitovat käsittelyajat. Sähköverkkoihin pääsyä nopeutetaan hankkeilta, joilla on rahoitus, toteuttamiskelpoinen suunnitelma ja todellista työllistävää vaikutusta. Yrityksille taataan ennakoitava verotus, riittävä energiantuotanto ja toimintavarma infrastruktuuri. - Kotimaiselle ruoalle reilu hinta ja vahvemmat markkinat
Ruoantuottajan asemaa elintarvikeketjussa vahvistetaan ja kohtuuttomiin ehtoihin puututaan. Julkisissa ruokahankinnoissa painotetaan hinnan lisäksi huoltovarmuutta, jäljitettävyyttä, eläinten hyvinvointia ja vastuullista tuotantoa. Suomeen tarvitaan lisää elintarvikkeiden jalostusta ja vientiä, jotta suomalaisesta raaka-aineesta syntyvä arvonlisä jää Suomeen.
Vastuuta ei voi ulkoistaa yhteiskunnalle
Hyvä yhteiskunta auttaa, kun ihmisen omat voimat eivät riitä. Se ei kuitenkaan voi korvata vanhemmuutta, työntekoa eikä vastuuta omasta elämästä. Oikeuksien rinnalle tarvitaan velvollisuuksia, tuen rinnalle omaa vastuuta ja puheiden rinnalle tekoja.
Kärkilause: Yhteiskunta voi tukea ihmistä, mutta se ei voi elää hänen puolestaan.
Toimenpiteet:
- Työkykyisellä on oikeus työhön ja velvollisuus osallistua
Sosiaaliturva uudistetaan niin, että jokainen ansaittu euro parantaa ihmisen toimeentuloa. Työkykyiseltä edellytetään oman tilanteensa mukaan työnhakua, opiskelua, kuntoutumista tai muuta aktiivista osallistumista. Yhteiskunta tarjoaa tien eteenpäin, mutta jokaisen on itse kuljettava sitä. - Vanhemmuutta tuetaan – kasvatusvastuuta ei siirretä
Apua tarjotaan varhain ja lähellä perhettä, ennen kuin ongelmat ehtivät kasvaa. Samalla vanhemmilta edellytetään osallistumista lapsen poissaolojen, häiriökäyttäytymisen ja muiden vakavien vaikeuksien ratkaisemiseen. Lapsen kasvatus ei kuulu vain koululle, viranomaisille tai hyvinvointialueelle. - Myös päättäjät kantavat vastuunsa
Jokaiselle pysyvälle menolle on osoitettava pysyvä rahoitus. Päätösten kustannukset ja vaikutukset kerrotaan ihmisille rehellisesti, myös silloin kun ratkaisut ovat vaikeita. Vastuullinen politiikka ei lupaa kaikkea kaikille, vaan tekee sen, mikä voidaan myös maksaa ja toteuttaa.
Sote ei saa vain maksaa enemmän. Sen on saatava enemmän aikaan.
Suomi käyttää sosiaali- ja terveyspalveluihin yhä enemmän rahaa. Siksi on uskallettava kysyä, paraneeko ihmisten elämä samalla. Lapsen ongelmiin on tartuttava ennen kuin niistä tulee lastensuojelun kriisi. Mielenterveyden apua on saatava ennen kuin työ tai opiskelu katkeaa. Sairaat on hoidettava ja vanhuksista pidettävä huolta arvokkaasti. Soten onnistumista ei mitata organisaatiokaavioilla vaan sillä, kuinka moni saa apua ajoissa ja pärjää sen jälkeen paremmin.
Kärkilause: Kasvava sotelasku on perusteltu vain, jos myös ihmiset voivat paremmin.
Toimenpiteet:
- Apua ennen kriisiä
Viedään lasten ja nuorten mielenterveyden tuki kouluihin ja oppilaitoksiin sekä perheiden apu perhekeskuksiin. Ensimmäisen keskustelun ei pidä vaatia raskaan palvelun asiakkuutta. - Vastuu hoidon jatkumisesta
Nimetään pitkäaikaissairaille ja paljon palveluja tarvitseville oma lääkäri tai hoitotiimi. Ikäihmiselle varmistetaan tarvittava hoiva ja kuntoutus myös silloin, kun hän siirtyy sairaalasta kotiin. - Tulokset näkyviin
Julkaistaan hyvinvointialueittain vertailukelpoiset tiedot hoitoon pääsystä, hoidon jatkuvuudesta, ihmisten toimintakyvystä ja kustannuksista. Rahaa ohjataan sen perusteella, mikä auttaa, eikä vain sen mukaan, montako käyntiä tuotetaan.
Tänne töihin, opiskelemaan ja osaksi Suomea
Maahanmuutosta puhutaan usein kuin se olisi yksi asia. Ei ole. Suomi tarvitsee ihmisiä, jotka tulevat tänne tekemään työtä ja hankkimaan osaamista. Sen pitää myös näkyä käytännössä: opintojen on oltava aitoja, työn tapahduttava reiluilla ehdoilla ja kielen oppimiseen on oltava mahdollisuus. Kotoutuminen vaatii työtä sekä tulijalta että suomalaiselta yhteiskunnalta. Samat lait ja yhteiset pelisäännöt koskevat kaikkia.
Kärkilause: Suomeen tullaan opiskelemaan ja tekemään työtä. Tänne juurrutaan oppimalla kieli ja elämällä yhteisten sääntöjen mukaan.
Toimenpiteet:
- Työperäinen maahanmuutto kohdennetaan todelliseen tarpeeseen
Työnantajien on voitava rekrytoida osaajia myös ulkomailta, mutta työn ja toimeentulon pitää olla aitoja. - Kotimaisista kielistä tehdään osa työtä ja opintoja
Suomen tai ruotsin opetusta on tarjottava jo työpaikalla ja oppilaitoksessa. Kotoutumista ei voi jättää vain vapaa-ajan varaan. - Pelisääntöjä valvotaan
Puututaan palkkojen polkemiseen, työntekijöiden hyväksikäyttöön ja näennäisiin opintoihin. Reilu maahanmuutto suojaa sekä tulijaa että suomalaista työelämää.