Kun synnyin minulla oli olemassa molempien vanhempieni vanhemmat sekä isäni isoäiti ja isoisä. Muistan miltä he näyttivät, miten joivat kahvia lautaselta ja miten ystävällinen ilmapiiri heidän ympärillään oli. Ehdin myös oppia isovanhemmiltani paljon. He olivat loputtoman kärsivällisiä ja kiinnostuneita minusta ja tekemisistäni. Kannan myös suurta iloa siitä, että minulla on jäljellä mumma, jota voin käydä katsomassa.
Lapsena kaikki oli yksinkertaista. Lapset olivat päivähoidossa ja koulussa, aikuiset töissä ja vanhukset eläkkeellä. Nyt aikuisena pitää jo olla tarkempi. Voiko sanoa eläkeläinen tai vanhus vai pitääkö puhua ikäihmisistä tai senioreista. Eläkeläiset eivät myöskään ole tasainen joukko. Yksi on jo sairauksien heikentämä kun toinen juoksee maratoneja elämänsä kunnossa. Yksi taistelee dementiaa vastaan ja toinen väittelee tohtoriksi.
Suomessa on noin 1,5 miljoonaa eläkeläistä. Luku voi äkkiseltään tuntua suurelta, mutta vielä suurempi on se työmäärä mitä nuo eläkeläiset ovat työurallaan ehtineet tehdä. YK:n teettämän onnellisuusraportin mukaan, Suomi on maailman onnellisin maa toista kertaa peräkkäin. Tämä menestys on rakennettu suurelta osin nykyisten eläkeläisten elinaikana ja ansiosta.
Eläköityminen ei tarkoita tekemisen lopettamista. Yhä useampi eläkeläinen jatkaa työskentelyä satunnaisesti. Esim. entiset opettajat ovat kouluille tärkeä apu pätevien sijaisten muodossa. Eläkeläiset tekevät paljon vapaaehtoistyötä, pyörittävät yhdistyksiä, toimivat omaishoitajina sekä auttavat läheisiään monin tavoin. Erityisesti lastenhoitoapu on merkittävää.
Eläkeläiset vahvistavat yhteiskunnan turvaverkkoja. He ovat yhteiskunnan tärkeä voimavara ja elämänkokemuksen lähde nuoremmille sukupolville.
Viime aikoina on puhututtanut vanhustenhoidon taso ja hoitajamitoitus. Laitoshoidossa ilmenneet laiminlyönnit ovat nostaneet asian isoksi vaaliteemaksi. Myös eläkeläisköyhyys huolettaa. Pitkä yhtäjaksoinen työura on yhä harvinaisempi ilmiö. 6 prosenttia työikäisistä on työkyvyttömyyseläkkeellä. Sairastelun tai muiden syiden takia pirstaleiseksi muodostunut työura ei kerrytä kunnollista eläkettä. Tällä kaudella isot talouden sopeuttamistoimet ovat jäädyttäneet myös eläkeindeksit. Onneksi sentään takuueläkettä on onnistuttu nostamaan.
Julkista terveydenhuoltoa vaivaa edelleen alueellinen lääkäripula ja lääkäriin pääseminen on paikka paikoin hyvin hidasta. Terveydenhuollon ongelmat palvelumaksuineen yhdistettynä pieneen eläkkeeseen luovat toimeentulovaikeuksia ja asettavat alueet eriarvoiseen asemaan.
Eläkeläisköyhyyden pienentämiseen ja eläkeläisten ostovoiman parantamiseksi tarvitaan riittävä takuueläke ja hyvät julkiset terveyspalvelut. Keskusta on puolueena pitänyt nimenomaan takuueläkkeen puolta. Julkisia terveyspalveluitakin on koetettu uudistaa vaikka kunnollisia tuloksia ei vieläkään ole syntynyt.
Asiat voivat aina olla paremmin, eikä liian tyytyväiseksi saa tulla. Luulen kuitenkin, että maailman onnellisimmassa maassa elää myös pääsääntöisesti onnellisia eläkeläisiä. Omat vanhempani vaikuttavat innostuneilta ja tyytyväisiltä auttaessaan minua vaalityössä. He ovat minulle tärkeä voimavara, esimerkki ja tiedon lähde.
Pasi Kivisaari
eduskuntavaaliehdokas (kesk)
Julkaistu Ilkassa 6.4.2019
