Etelä-Pohjanmaalla on mainiot koulutusmahdollisuudet. Olemme nousseet uskottavien koulutustoimijoiden sarjaan. Sen ansio on pitkällä historialla, mutta myös nykypäivän politiikalla.
Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja yliopistokeskus tarjoavat monia mahdollisuuksia korkeakouluopintoihin. Nykyisen hallituksen aikana on saatu iloisia koulutusuutisia Etelä-Pohjanmaalle.
Seinäjoen yliopistokeskuksessa iloittiin hallitusohjelman kirjauksesta yliopistokeskusten toimintaedellytysten turvaamiseksi. Seinäjoen yliopistokeskuksessa on noin 20 professuuria. Se ei ole aivan vähäpätöinen määrä. He tekevät elintärkeää tutkimus- ja kehitystyötä.
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu jatkaa vakuuttavaa tekemistään. Kiitoksena näytöistä, ammattikorkeakoululle myönnettiin uusi koulutusvastuu ja lisää aloituspaikkoja. Tieto- ja viestintätekniikan insinöörien koulutusohjelmaan voi hakea ensi kevään yhteishaussa ja ensimmäiset opiskelijat aloittavat ensi vuoden syksyllä. Uusi koulutusala helpottaa it-alan osaajapulaa – maakunnasta löytyy monia pienyrityksiä, jotka kaipaavat koodaajia. Ammattikorkeakoulun lähes 5000 opiskelijaa ovat maakunnan tulevaisuusturva.
Myös muualla on tapahtunut. Korkeakoulujen aloituspaikkoja ja koulutusvastuita on lisätty koko maassa. Korkeakouluihin on panostettu keskustalaisten tiedeministerien Hanna Kososen ja Annika Saarikon johdolla ja maakunnallisten kansanedustajien koulutusrumpupolitiikalla.
Myös Vaasan energiaklusteri on hyvä esimerkki tutkimuksen ja kaupallisten toimijoiden tuloksellisesta yhteistyöstä. Tällaisia menestystarinoita tarvitsemme Vaasan vaalipiiriin.
Osaajapula on ollut yksi suurimmista kasvun esteistä niin Etelä-Pohjanmaalla kuin koko Suomessa. Siksi on laitettu rytisemään. Vuosina 2020-2022 alkaviin koulutuksiin lisätään 10 000 uutta aloituspaikkaa. Se on valtava määrä.
Myös ennen koronaa tapahtui. Korkeakoulujen perusrahoitusta nostettiin heti vaalikauden alussa 60 miljoonalla eurolla. Rahoituksen nostoon vaikutti paitsi nykyinen hallituspohja myös viime vaalikaudella Sipilän hallituksen kunnianhimoinen talouspolitiikka. Se antoi pelivaraa sivistyspanostuksille.
Koulutuksen siis panostetaan isolla kädellä. Tästä hyötyvät erityisesti maakunnat. Koulutuksen saavutettavuus koko Suomessa on modernia aluepolitiikkaa, jossa nähdään Tikkurilan asemaa pidemmälle.
Jokaisessa maakunnassa tulee olla korkeakoulu. Myös korkeakoulujen sivupisteet tarjoavat erinomaisia koulutusmahdollisuuksia ympäri Suomen.
Vaikka Etelä-Pohjanmaalla on tekemisen kalske, tulevaisuuteen pitää suunnata korkeilla tavoitteilla. Itse näen siellä – vahvan ammattikorkeakoulun ohella – Länsi-Suomen yliopiston, jossa kukkivat maakuntaamme luontevasti kiinnittyvät alat.
Osaamisella Suomi pärjää aina. Kauan eläköön koulutus.
Pasi Kivisaari
kansanedustaja (kesk)
Seinäjoki
julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 20.11.2020
