Mitäpä jos

Vanha viisaus on, jos et keksi muuta, kokeile totuutta.

Edustamani kansanliike – sen puheenjohtajaa myöten – vakuutti neljä vuotta sitten, ettei koulutuksesta leikata. Leikattiin kuitenkin. Vuodesta 2011 jatkuneet koulutusleikkaukset ovat vieneet lähes puolitoista miljardia euroa suomalaisesta koulutuksesta. Leikkuriin on laitettu – painotuksista riippuen – niin varhaiskasvatus, perusopetus, lukio, ammattikoulut, ammattikorkeakoulut kuin yliopistot.

Hallitukset ovat – milloin milläkin perusteella – selittäneet leikkauksia. Suosittuja sanoja ovat olleet kestävyysvaje, opetuksen tiivistäminen, tyhjäkäynnin vähentäminen, päällekkäisyyksien purkaminen ja hallinnon karsiminen.

On syntynyt sutta. Eniten metsään on menty ns. amisreformissa. Ammattikoulutuksen reformi toteutettiin heikentämällä rahoitusta ja vaatimalla uudistuksia. Lopputulema oli, että nuorten omaehtoista ja itseohjautuvaa opiskelua lisättiin ja käytännönläheistä, työelämään sidottua harjoittelua kasvatettiin. Uudistusta toteuttamaan laitettiin vähenevä ammatillisen koulutuksen opettajajoukko, joiden piti valaista opiskelijat uuteen asentoon.

Reformissa pärjäsivät nuoret, joiden elämänhallintataidot, motivaatio ja vastuunottokyky olivat kohdillaan. Valitettavasti reformia jäivät ihmettelemään ne tytöt ja pojat, joiden oma-aloitteisuus ei tavoitteisiin asti yltänyt. Syntyi raukeita ja nelipäiväisiä koulupäiviä viettäviä ammattikoululaisia, joilla oli liikaa aikaa nukkua ja kuljeskella. Kotona vanhemmat ihmettelivät, kun nuorella on reippaasti luppoaikaa. Toinen aste kärsii traumasta, johon politiikka on syyllinen.

Jos todella ymmärrettäisiin, missä kohtaa Suomen tulevaisuus tehdään, pitäisi kaikki alan näkemys luoda varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Juuri nyt ala painii hämmennyksessä, jossa luumurtumia paikkaillaan, mutta sietämättömästi oirehtivia lapsia ei auta kukaan. Koulutus ei kestä enää leikkauksia. Toinen aste yskii, kun pohja vuotaa.

Koulutusleikkauksista – sen suurimmista syyllisistä hurskastellaan lähes jokaisessa puolueessa. Oppositiossa kauhistellaan ja hallituksissa selitellään.

Koulutus on yksi suurimpia julkisen hallinnon menoeriä. Siksi sen kimppuun on niin ahnaasti käyty. Kaikki muut selitykset ovat enimmäkseen juhannuspuheita.

Mitäpä jos – olkoon seuraavassa hallituksessa ketkä tahansa – jätettäisiin koulutus vihdoin rauhaan. Uskallettaisiin antaa resursseja, uskallettaisiin luottaa siihen, että koulutus on investointi tulevaisuuteen ja ihmiseen.

Jätettäisiin sanahelinät pois. Oltaisiin rehellisiä.

Pasi Kivisaari
kaupunginhallituksen puheenjohtaja (kesk)

Seinäjoki

Julkaistu alunperin Eparissa 05.12.2018

Ilma, jota hengitämme

helmikuu 25, 2021

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus. Sen avulla voimme rakentaa maailmaa, jossa

Mumma

helmikuu 18, 2021

Hyvin iäkkäiden ihmisten määrä kasvaa Suomessa nopeasti. Siinä missä 1970-luvulla

Harrastamisen Suomen malli on huuto tulevaisuuden puolesta

helmikuu 4, 2021

Keskustan kansanedustaja ja valtion liikuntaneuvoston varapuheenjohtaja Pasi Kivisaari kannattaa harrastamisen

Tarvitaan toimenpideohjelma lasten pelastamiseksi aikuisten maailmalta

tammikuu 28, 2021

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut toimenpideohjelman kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän

Opettajat eivät tarvitse kyttäystä, vaan tukea

tammikuu 23, 2021

Kannanotto 22.1.2021 Keskustan rehtorikansanedustajat Pasi Kivisaari ja Mikko Kinnunen: Opettajat

Twitter-rasismin kuolema

tammikuu 17, 2021

Ihmiskunta tarvitsee vallankumouksen ja sen mukana myös Suomi. Diktaattoreiden, valtaan

Kauan eläköön koulutus

marraskuu 23, 2020

Etelä-Pohjanmaalla on mainiot koulutusmahdollisuudet. Olemme nousseet uskottavien koulutustoimijoiden sarjaan. Sen

Kuka puhuisi miesten ja poikien oikeuksista?

marraskuu 19, 2020

Tiedote 19.11.2020 / Julkaistavissa heti Keskustan kansanedustaja Pasi Kivisaari: Kuka

Hyviä uutisia kaikille kirjojen ja lukemisen ystäville

marraskuu 3, 2020

Medialle ti 3.11.2020, julkaistavissa heti Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi tänään

Kouluväkivalta

marraskuu 2, 2020

Kun lapsi vetää koulukaveriaan tukasta tai yläkoululainen mojauttaa välitunnilla turpaan,