Puhuttaessa muutokset mahdollisia
Arvoisat kuulijat
On suuri kunnia olla avaamassa sisäilmapaja 11:sta. Aihe on mitä tärkein ja ajankohtaisin. Uskoisin, että tämän seminaarin tarkoitus on sekä edistää rakennusten terveelliseen ja viihtyisään sisäilmastoon tähtäävää työtä että tavata alan toimijoita ja asiantuntijoita.
Omasta puolestani myös tervetuloa Seinäjoelle, kotikaupunkiini. Kansanedustajatyöni on vienyt huomiotani Helsinkiin, mutta taustat ovat tukevasti Seinäjoella ja Etelä-Pohjanmaalla. Olen virkavapaalla seinäjokelaisen alakoulun rehtorin työstä ja toimin Seinäjoella myös kaupunginvaltuutettuna. Viime kevääseen asti myös kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Ajankohtaisia paikkakuntaan liittyviä puheenvuoroja saatte kuulla seminaarin aikana.
Sisäilmaongelmista puhutaan paljon ja hyvä niin. Jokaisella meistä on oikeus turvalliseen ja terveeseen ympäristöön. Sisäilma vaikuttaa ihmisten viihtyvyyteen, terveyteen ja tuottavuuteen. Terveyshaittojen syntyyn vaikuttavat altisteen laatu ja pitoisuus sekä altistumisajan pituus.
Sisäilmaongelmista on liikkeellä niin monenlaista tietoa ja luuloa, että tutkitun tiedon tärkeyttä ei tässä yhteydessä voi korostaa liikaa. Tervehdin ilolla tämänkaltaisia tapahtumia, missä keskustellaan avoimesti ja missä uusin tieto on kaikkien saatavilla. Sisäilma – sen laatu, turvallisuus ja terveellisyys – on meidän kaikkien asia – se ei ole vain tietyn erillisjoukon oma agenda. Sisäilmaa olemme me kaikki.
Suomessa sisäilmaongelmien kustannukset mitataan miljardeissa ja monet kunnat kriisiytyvät sairaiden rakennustensa kanssa. Asiaan on kuitenkin puututtu, kuten tämäkin tapahtuma osoittaa. Sisäilmasta oirehtivalle ihmiselle on vaikea luvata pikaista muutosta, mutta kyllä tämäkin ongelma on lopulta voitettavissa.
Sisäilmaongelmien ratkaisuissa puhutaan usein vuosista. Tutkimuksiin, rahoituksen järjestämiseen, korvaavien tilojen löytämiseen ja korjauksiin menee aikaa. Oirehtivalla ihmisellä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta odottaa. Tämä ristiriita on omiaan nostamaan tunteet pintaan. En voi tässä yhteydessä kuin toivoa, että emme ottaisi mallia poliitikoista. Ei vähätellä, liioitella tai ymmärretä tahallaan väärin.
Sisäilmaongelmat ovat yksi Suomen suurimmista haasteista ja niiden voittamiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä ja ymmärrystä. Ihmisen terveys ja hyvinvointi on ykkösasia. Talouden realiteetteja ei kuitenkaan voi tässäkään asiassa ohittaa.
Meistä moni tunnistaa jo ovelta kosteus- ja homevauriosta kärsivän rakennuksen ominaishajun. Sisäilmaongelmat liitetäänkin useimmiten juuri kosteus- ja homevaurioihin, vaikka sisäilmaongelmilla voi olla muitakin syitä. Moninaiset syyt ovatkin ehkä suurin vaikeus, miksi helppoa patenttiratkaisua sisäilmaongelmien korjaamiseksi ei ole löytynyt.
Lisää haastetta asiaan tuo tuore Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansallinen sisäilmakartoitus. Se toteaa, että suomalaiset kokevat sisäilmaan liittyvät terveysriskit suurempina ja vakavampina kuin mitä ne ovat tutkimustiedon perusteella.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että lähes kaikissa rakennuksissa esiintyy kosteus- ja mikrobivaurioita niiden elinkaaren aikana. Vain pieni osa kosteusvaurioista on niin vakavia, että ne lisäävät riskiä sairastua astmaan.
Tästäkin asiasta on pystyttävä puhumaan, vaikka olisinkin hyvin varovainen sen suhteen, että emme lähtisi ketään syyllistämään. Oireet ovat aina subjektiivisia. Oireet eivät automaattisesti poistu, vaikka eteen lyötäisiin minkälainen todistus tahansa siitä, että sisäilmassa ei ole mitään vikaa. Tiedetään myös, että jo kerran sisäilmaongelmille altistunut on tavallista herkempi oirehtimaan uudestaan.
Tosiasia on, että suuri osa julkisista rakennuksista kärsii sisäilmaongelmista, eniten ongelmia on peruskouluissa ja lukioissa. Luotan kuitenkin vahvasti siihen, että yhteistyöllä ja tutkimustiedolla tämäkin ongelma on ratkaistavissa.
On aivan selvää, että ihmisen hyvinvointi on sidoksissa lukuisiin tekijöihin, joihin linkittyy usein vaikkapa fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia, inhimillisiä ja taloudellisia ulottuvuuksia. Ihminen säteilee aina oman elämänsä kokonaisuutta. Jokainen meistä tietää, että vaikkapa henkilökohtaisessa elämässä esiintyvä suru vaikuttaa mielentilaamme työpaikalla tai hyvä fyysinen kunto kykyymme jaksaa ja ponnistella. Ihmisen hyvinvointi on siis kokonaisuus, jossa jonkin osa-alueen vaikeudet heijastelevat moneen suuntaan. Myös sisäilmaan liittyvät vaikeudet vaikuttavat ihmisen kokonaishyvinvointiin, se ei ole vain irrallinen osa elämää. Se aiheuttaa tilanteita, joissa on kysyttävä, missä voin olla, missä en. Missä kelpaan, missä en. Siksi kaikki ponnistelut terveellisen ja turvallisen sisäilman eteen tulee tehdä. Siksi tällaisia seminaareja on syytä järjestää. Siksi asiasta on puhuttava.
Arvostan suuresti niitä lukuisia tahoja, jotka eri tavoin tekevät sisäilmatyöhön liittyvää tutkimus-, valistus- ja kehitystyötä. Vain tieto voittaa luulon. Iso arvostus myös ihmisille, jotka kunnissa yrittävät eri tavoin ratkaista sisäilmaan liittyviä haasteita. Haasteita, jotka toisinaan tuntuvat loputtomilta ja vaikeilta. Kiitos myös Sisäilmayhdistys ry:lle uutterasta ja tärkeästä työstä, jota olette jo vuosien ajan tehneet.
Vaikka sisäilmakeskustelua sävyttää usein ongelmalähtöisyys, on todettava, että moni asia on varmasti mennyt myös parempaan suuntaan. Myös oikeita asioita on vuosien saatossa tehty. On ratkaistu, mikä hiertää. On löytynyt tahtoa, osaamista ja viisautta. Hyvinvointityötä, jolla on merkitystä ja vaikuttavuutta.
Hyvät kuulijat. Kaksipäiväisen seminaarin ohjelma on hyvin tasokas ja mielenkiintoinen. Toivottavasti se antaa jokaiselle palan parempaa tietoa.
Toivotan teille kaikille hyvää sisäilmapajaa ja toivotan teille menestystä ratkaisujen löytämiseksi.
Pasi Kivisaari
kansanedustaja (Kesk), Seinäjoki
