Uhrauksia

Suomessa koulutuspolittikka on jo vuosia tähdännyt inkluusioon. Inkluusio tarkoittaa, että kaikki oppilaat käyvät koulua yhdessä, yhteinen opetus on järjestetty oppilaiden yksilöllisten edellytysten mukaisesti ja jokainen tuntee olevansa hyväksytty.Yhteinen koulu kaikille merkitsee kaikkien oppilaiden kasvamista koulutusjärjestelmässä, jossa ei ole erillisiä erityisluokkia tai -kouluja.Erityisluokkia onkin purettu nopealla tahdilla. Yleisopetukseen on integroitu huomattava määrä oppilaita, jotka aikaisemmin ovat opiskelleet pienluokissa.

Inkluusion ajatus on kaunis. Yhdessä oppiminen poistaa ennakkoluuloja, pelkoja ja syrjiviä asenteita. Sen tarkoitus on rakentaa tasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa kunnioitetaan ihmisten erilaisuutta ja oikeutta täysivaltaiseen toimintaan.

Pienluokkien osittainen purku ja laajasti toteutetut oppilasintegroinnit, toivat yleisopetuksen luokkiin oppilaita, joiden oppimisvaikeudet ja käyttäytymishaasteet ovat mittavat. Opettajien huolenaiheena eivät ole niinkään oppimisvaikeudet – opettajien ammatillinen identiteetti ei kipuile opetushaasteiden edessä – vaan sietämättömästi käyttäytyvien lasten ja nuorten kasvava joukko. Kouluissa pyörii oppilaita, joiden tolkuttomaan levottomuuteen käytetään valtaosa oppitunnista. Kouluissa vaeltaa lapsia, jotka terrorisoivat käytöksellään muuta luokkaa tai koko koulua. Kouluissa on nuoria, joille naisopettajan nimi on huora ja miesopettajan homo.

Siirtojen tarkoituksena oli tuoda pienluokilta vapautuneet resurssit yleisopetukseen. Vakuuteltiin, että yleisopetukseen siirtyy pienluokkien mittava henkilöstöresurssi, osaaminen ja yhteistyö. Tätä resurssisiirtoa ei koskaan tapahtunut. Opettajien syliin tuotiin oppilaita, jotka olivat aivan hukassa. Rehtoreiden tehtävänä oli toivottaa onnea.

Inkluusiossa ei toteudu keskittymishaasteiden edessä kamppailevan lapsen ja nuoren oikeus laadukkaaseen ja yksilölliseen opetukseen. Esimerkiksi aistiyliherkkä lapsi saattaa kokea lähikoulun ison ryhmän kaoottisena. Hänelle ei kyetä järjestämään – kuten inkluusion perusajatukseen kuuluu – joustavia ja ketteriä opetusjärjestelyjä. Inkluusiossa ei myöskään toteudu muiden oppilaiden oikeus yhdenvertaisuuteen tai tasa-arvoisuuteen. Opettajan painiessa yhden oppilaan kanssa, muut uhrataan.

Koulutusjärjestelmä ei kärsi auktoriteettiongelmasta, vaan todellisuudesta vieraantuneiden ihmisten unelmahötöstä.

Pasi Kivisaari

kaupunginvaltuutettu (kesk)

Julkaistu alunperin Eparissa 20.2.2017

Seinäjoki ei saa jarruttaa – tarvitaan rohkeutta

7 helmikuun, 2025

Huhtikuun 2025 kuntavaalit eivät ole vain vaalit – ne ovat

Loppiainen

29 tammikuun, 2025

Ylistaro 6.1.2025 Puheenvuoro Seinäjoen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja rehtorina Teema: Turvallinen

Seinäjoki-Ilmajoki-Isokyrö uusi työllisyysalue

31 joulukuun, 2024

Seminaari- Seinäjoen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan puheenvuoro joulukuu 2024 Hyvät kuulijat, arvoisa

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan joulupuhe

31 joulukuun, 2024

joulukuu 2024 Hyvät valtuutetut, viranhaltijat, nuorisovaltuuston edustaja, lähetystekniikka, Seinäjoen kaupungin

Joulunavaus

30 marraskuun, 2024

Puhe Seinäjoen Keskustorin joulunavaus marraskuu 2024 Hyvät naiset ja miehet,

Lainaa vain

31 lokakuun, 2024

kolumni Eparissa lokakuu 2024 Vanhemmuuden alkupiste on kirkas ja räjähtävä,

Teatterin merkitys kulttuurille ja taloudelle – Miksi Seinäjoen kaupunginteatterin lisäavustuspäätös oli elintärkeä?

31 lokakuun, 2024

Mielipidekirjoitus Ilkka-Pohjalainen lokakuu 2024 Kulttuuri ei ole vain viihdettä –

Rakennusneuvos Keijo Karhun neuvosjuhla

31 lokakuun, 2024

onnittelupuhe lokakuu 2024 Kunnioitettu (herra rakennusneuvos) Keijo Karhu, hyvät juhlavieraat,

Kärjen uuden koulun harjannostajaiset

30 syyskuun, 2024

syyskuu 2024 Hyvä juhlaväki, naiset ja miehet Tässä hetkessä on

eduskustavaalit-teemat-pasi-kivisaari

Seinäjoki ja Etelä-Pohjanmaa tarvitsevat rohkeutta, yhteistyötä ja asennetta.

30 syyskuun, 2024

mielipidekirjoitus Ilkka-Pohjalainen syyskuu 2024 On aika pistää kaasu pohjaan ja