Isän nimeen

Isänpäivää vietetään 12. marraskuuta. Isänpäivä merkittiin almanakkoihin vuonna 1970. Virallinen liputuspäivä siitä tuli vuonna 1987. Helsingissä osassa päiväkodeista kokeillaan tänä syksynä isänpäivän sijasta neutraalimpaa läheisenpäivää.Päätöstä perustellaan lapsen edulla. Puhutaan, että isänpäiväkorttien askartelu saattaa olla traumaattista lapselle, jolla ei ole isää. Isättömyys voi liittyä esimerkiksi kuolemaan, välinpitämättömyyteen, vanhempien tulehtuneisiin suhteisiin tai rapajuoppouteen.

Jokaisen ihmisen on helppo myötäelää isättömän lapsen kipua. Ei kahta sanaa.

Isänpäivän muuttaminen läheisenpäiväksi on kuitenkin osoitus aikuisten ongelmasta. Se on osoitus valheellisesta todellisuudesta ja isättömän lapsen hylkäämisestä. Se on osoitus kyvyttömyydestä käsitellä lapsen surua. Se on osoitus pakkoneutralisoinnista, aikuisten ihmisten käsien pesusta. Todellisuuden desinfioinnista.

Isänpäivässä ei ole kyse lasten tekemistä korteista, ei aamuisesta onnittelulaulusta, ei katetusta aamupalasta. Siinä ei ole kyse viisikymppisen miehen puhelinsoitosta palvelutalossa makaavalle isälleen. Isänpäivässä ei ole kyse siitä, murjaisevatko puolille päiville nukkuvat teinit puoliväkinäisen onnea-sanan vai eivät. Isänpäivä ei kysy, miten hyvä isä on. Se ei kysy, kenellä on isä ja kenellä ei. Kaikilla on. Jokaisella on isä.

Isänpäivä on huuto isyydelle. Isänpäivä on isyyden arvostamista, isyyden suojelua. Se on viesti jakamattomasta kasvatusvastuusta, vaatimuksesta rakastaa ja seistä vierellä. Isänpäivä on lapsen oikeutta isään, lapsen oikeutta kaivata isää, lapsen oikeutta surra isää. Isänpäivä on isyyden armoa, syyllisyyden sietämistä ja pohjatonta keskeneräisyyttä. Isänpäivä on ajassa kulkemista, lapsesta luopumista ja loputonta anteeksiantoa.

Isänpäivä ei kysy sukupuolineutraalia maailmaa, eikä uusia perhemalleja. Se kysyy isyyttä.

Suomalaisissa päiväkodeissa ja kouluissa on kautta vuosien käsitelty isyyteen liittyvää problematiikkaa. Isättömyyttä ei ole väistelty, eikä sitä ole piilotettu läheisyyshömppään. Pienet ihmiset ovat olleet mukana askartelemassa korttia, joku paapalleen joku isäpuolelleen. Kasvattajat ovat olleet vierellä, mutta ilman meteliä.

Helsingin kaupunki alkoi perääntyä kohun ilmetessä. Ilmoitettiin, että kyseessä on kokeilu, jossa sallitaan harkinta. Ensin tuli puheet, sitten ajattelu. Läheisenpäivä on kaunis ajatus – varmasti vilpitön – mutta isänpäivää sillä ei voi korvata.

Elämään kuuluu, valitettavasti, pelikorttien epäreilu jako. Isossa kuvassa isät tekevät parhaansa, rakastavat lapsiaan, koettavat pysyä hengissä ja olla läsnä. Pienempi kuva on synkempi. Me kuolemme, haavoitumme ja mokaamme.

Silti meillä jokaisella on isä.

Pasi Kivisaari

kaupunginhallituksen puheenjohtaja (kesk)

Julkaistu alunperin Eparissa 8.11.2017
eduskustavaalit-teemat-pasi-kivisaari

Takamiehen metsästys

2 elokuun, 2019

Olin helteestä turvonnut ja edessäni oli ensimmäisen maailman maisema. Istuin

kysykaa-mita-voitte-tehda-kaupungille

Siltarumpupolitiikkaa

9 heinäkuun, 2019

Kansanedustajan tehtäviin kuuluu myös oman alueen edunvalvonta. On huolehdittava, että

Uusi hallitusohjelma on historiallinen työvoitto, joka hakee vertaistaan

4 kesäkuun, 2019

Keskustan eteläpohjalainen kansanedustaja Pasi Kivisaari iloitsee liikunnan ja kulttuurin puolesta.

Niitä askelmia oli 135

22 toukokuun, 2019

Oli sunnuntain ja maanantain välinen yö yli kuukausi sitten. Istuin kotonani

Hallitusneuvotteluihin on luonnollista osallistua

8 toukokuun, 2019

Kansanedustaja Pasi Kivisaari pitää Keskustan osallistumista hallitusneuvotteluihin lopulta luonnollisena ratkaisuna.

Eläkeläiset ovat voimavara

1 huhtikuun, 2019

Kun synnyin minulla oli olemassa molempien vanhempieni vanhemmat sekä isäni

Miten toimia koko alueen edunvalvojana

15 maaliskuun, 2019

Vaasan vaalipiiristä valitaan 16 kansanedustajaa. Vaalien jälkeen vaalikartalta on helposti

Tupakoiva mies

6 maaliskuun, 2019

Oli päivän neljäs ja viimeisin paikka. Heiluin ison ostoskeskuksen pihamaalla

naisilla-on-kaikki-mita-minulta-puuttuu

Korkeakoulupolitiikkaa eteläpohjalaisittain

3 helmikuun, 2019

Olin mukana viettämässä Seinäjoen yliopistokeskuspäivän juhlaa torstaina 31.1.2019. Ohjelmassa kuultiin

Sitä aikaa ei enää ole

16 tammikuun, 2019

Istuin autossa. Vierelläni autoa ajoi poikani, joka oli juuri täyttänyt