Korkeakoulupolitiikkaa eteläpohjalaisittain

Olin mukana viettämässä Seinäjoen yliopistokeskuspäivän juhlaa torstaina 31.1.2019. Ohjelmassa kuultiin mm. Etelä-Pohjanmaalla aloittaneita Epanet-professoreita ja Seinäjoen yliopistokeskuksessa viime vuonna väitelleitä tutkijoita.

Kuluneen sanonnan mukaan vasta yliopisto tekee kaupungin. Seinäjoen tai Etelä-Pohjanmaan yliopisto elää vain haaveissa. Oman yliopiston tuomia etuja ei ole jääty itkemään, vaan vastaavat edut on hankittu toista kautta. Minä itte -asenne on otettu käyttöön ja on rohkeasti lähdetty kokeilemaan uutta.

Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen, Seinäjoen yliopistokeskuksen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun ennakkoluulottomalla yhteistyöllä on maakuntaan rakennettu laajat mahdollisuudet korkeakouluopintoihin ja runsaasti laadukasta tutkimusta.

SeAMK:ssa on noin 5000 opiskelijaa. Vuosittain valmistuu noin 800 opiskelijaa kymmeniltä eri aloilta. Ammattikorkeakoululla tehdään myös laadukasta aluettamme palvelevaa soveltavaa tutkimusta ja siellä on erinomainen kirjasto. Haalaripukuiset opiskelijat täyttävät Seinäjoen keskustan syksystä kevääseen, aivan kuten yliopistokaupungeissa. Aseman rautatieläispatsaskin on pesty monta kertaa opiskelijoiden toimesta.

Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto ja alueellamme toimivat yliopistoyksiköt tarjoavat ammatillista täydennyskoulutusta ja avoimen yliopiston kautta väylän yliopistoihin. Isojakin opinto-kokonaisuuksia voi opiskella omassa maakunnassa lähiopetuksena. Etätenttiminen onnistuu ja opiskelijakortit ovat sähköisiä, eikä kortin tarraa tarvitse varta vasten matkustaa hakemaan. Lapsille on oma yliopistonsa, jonka puitteissa lapsia kiinnostavia aiheita on käynyt esittelemässä asiantuntijoita tähtitieteilijä Esko Valtaojasta lähtien. Ikääntyvien yliopisto tarjoaa puolestaan verkkoluentoja ja tuo paikalle varttuneempaa väkeä kiinnostavia luennoitsijoita. Maisterin opinnot voi maakunnassa suorittaa esimerkiksi kasvuyritysten johtamisesta. Väitöstilaisuuskaan ei ole enää harvinaisuus lakeuksilla.

Viime vuosituhannen lopulta asti Etelä-Pohjanmaalla on tehty yliopistotasoista tutkimusta Epanet-verkoston puitteissa. Epanetin yliopistoja ovat Helsingin yliopisto, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto ja Vaasan yliopisto. Tutkimusta tehdään yli 20 tutkimusryhmän voimin. Tutkimusaloissa on painotettu Etelä-Pohjanmaalle tärkeitä toimialoja, elintarvikkeista ja hyvinvoinnista energiatehokkuuteen ja yrittäjyyteen asti. Erityisesti on panostettu yhteistyöhön tuotekehitystä tekevien yritysten kanssa. Rahat toimintaan on hankittu pääsääntöisesti omasta maakunnasta.

Kun vielä lisätään Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja luonnonvarakeskuksen tutkimusryhmät, voidaan todeta Etelä-Pohjanmaalla olevan korkeakoulutoimintaa vähintään pienen yliopiston verran.

Emme saaneet yliopistoa valtiolta, tehtiin itte.

 

Pasi Kivisaari

Seinäjoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja (kesk)

Julkaistu Ilkassa 10.2.2019

 

Radiomainosta tekemässä

21 maaliskuun, 2023

TV-mainos

21 maaliskuun, 2023

Video puheestani kyselytunnilla 16.2.2023

22 helmikuun, 2023

Omat jalat

9 tammikuun, 2023

Älä kato ittees, kato taivasta. Kari Hotakaisen Luonnon laki -romaani

Kuka puhuisi opettajista?

30 joulukuun, 2022

Yhteiskunnassa on muutamia julkisen alan kivijalka-ammatteja, joiden tehtävänä on rakentaa

Pasin kuukausikirje, joulukuu 2022

21 joulukuun, 2022

Pasi kirjoittaa tärkeimmistä kuulumisista kuukausittain. Julkaisemme joulukuun 2022 kuukausikirjeen poikkeuksellisesti

Valtioneuvoston selonteko – Suomen digitaalinen kompassi

16 marraskuun, 2022

Keskustan ryhmäpuheenvuoro 16.11.2022, Pasi Kivisaari Arvoisa puhemies, “Digikompassi” on kapulakieltä,

Leipä ja lämpö eivät tule itsestään

16 marraskuun, 2022

Olen EU-myönteinen. Suomen kuuluminen Euroopan Unioniin tuo ja on tuonut

pasi-kivisaari

Sillä hetkellä maailma on kaunis

9 marraskuun, 2022

Isänpäivää vietetään isien kunniaksi ja muistoksi ensi sunnuntaina. Juhlapäivä on yksi

Suomalaisten liikkumattomuus kestämätön ongelma

13 lokakuun, 2022

Tuore UKK-instituutin (11.10.) toteuttama liikuntaraportti paljastaa suomalaisten vähäisen liikkumisen olevan