Ottaa aivoon

Moderni yhteiskunta on monella tavalla hyvä asia. Voimme kännykällä etsiä tietoa, varata lääkäriaikoja tai tilata ruokaa. Vero- ja pankkiasiat hoituvat sähköisesti, makselemme ostoksia pankkikorteilla ja tekoäly vastaa kaikkiin kysymyksiimme. Monet palvelut tuotetaan tehokkaasti, välittömästi ja joustavasti. Sormen painalluksen päässä on koko maailma.

Voimme astua myös sosiaalisen median huvipuistoon, jossa riittää loputtomasti ajanvietettä.

Hyvä. Kätevää.

Kaikenlaisen teknologian parissa askartelu ei ole kuitenkaan vain hyvä asia. Monet ihmiset ovat liian syvällä kännykkämaailmassaan. Perheet nyhjöttävät sohvillaan ja keskinäinen juttelu on korvattu älylaitetta tuijottamalla. Harva enää muistaa kysyä, silmästä silmään, mitä ihmiselle kuuluu.

Olemme ruutujemme vankeja. Lapset syntyvät kapula kädessään.

Samaan aikaan on myös digisyrjäytymistä. Yhteiskunnan palvelut vaativat välineitä ja osaamista, joita kaikilla ei ole. Mökin mummon on vaikea hoitaa palveluita, joissa hänellä ei ole aavistustakaan, miten ne hoidetaan tai edes yhteyksiä, mitä ne vaativat.

Paikan päälle ei voi mennä, kun ketään ei ole vastaanottomassa. Puhelinnumeroiden päässä on odotusmusiikki. Vain lehtimyyjät soittelevat takaisin.

Konserttiin tai junamatkaan vaaditaan digilippu, eikä käteinen ole enää huudossa. Pankeissa sisään marssivaa asiakasta tuijotellaan kummastellen. Ketä nämä ihmiset ovat, jotka konttoriimme vaeltavat?

Ihmisiä hyvinvointivaltiossa.

Samaan aikaa kuumennamme aivoja jatkuvalla syötöllä. Edessämme on liikaa lasiseinän värikästä ja kiihtyvää maailmaa, jotka antavat aivoillemme jatkuvaa ärsykettä. Nuoret valvovat ja kiihdyttävät kännyköillään levollisen unen pois. Eikä meidän aikuistenkaan ole varaa kehuskella.

Elämme informaatioähkyssä, joka on aivoille rankkaa puuhaa. Tuuppaamme sinne jatkuvasti tavaraa ja liian vähän lepoa.

Ei maailma pysähtyisi, vaikka välillä vähän hengittelisimme. Kohtaisimme toisemme ja sanoisimme jotain kaunista. Koputtaisimme oveen ja menisimme ihmisen luo.

Kysyisimme, miten voit.

Antaisimme aikaa.

Pasi Kivisaari
Muistiliiton hallituksen 2. varapuheenjohtaja, rehtori
Seinäjoki

Julkaistu Muisti-lehdessä helmikuussa 2024

eduskustavaalit-teemat-pasi-kivisaari

Sitä kohti, mitä pelkää

12 elokuun, 2020

Suomen Keskustan puoluekokous järjestetään syyskuun alussa Oulussa. Olen asettunut Etelä-Pohjanmaan

Kun muut ovat ympäriltä häipyneet

1 elokuun, 2020

Oli heinäkuun 6. päivä. Ajelin kohti Niinisalon varuskuntaa. Takapenkillä oli

joukko-teloitus

Sinun lapsesi eivät ole sinun lapsiasi

20 heinäkuun, 2020

Monilla vanhemmilla – minullakin – on ajatus siitä, että lapseni

eduskustavaalit-teemat-pasi-kivisaari

Minä kaipaan heitä

19 toukokuun, 2020

Suuri osa maailman ihmisistä elää rajoitettua elämää koronaviruspandemian vuoksi. Koronavirustartunnat

Kahden viikon tähden

6 toukokuun, 2020

Varhaiskasvatus ja perusopetus palaavat lähiopetukseen ja -kasvatukseen toukokuun puolessa välissä.

miten-vahan-minusta-jaa

Polvillaan

15 huhtikuun, 2020

Työllisyysasteen nosto ja julkisen talouden tasapaino ovat olleet hallitusten ykköstavoitteita

Ilman suuria suruja

31 maaliskuun, 2020

Koronaviruksen suurimmat haasteet nähdään terveydenhuollossa ja taloudessa. Samaan aikaan virus

Pitäkää minua ennen muuta ihmisenä

12 maaliskuun, 2020

Katselin ympärilleni. Pyörätuolissa istui mies – oikeastaan poika vielä. Hänen

akateemiset-aidit

Isokyrö Areenan avajaistilaisuus

7 maaliskuun, 2020

Puhuttaessa muutokset mahdollisia Arvoisat juhlavieraat, naiset ja herrat On suuri

Eskoon hengellisen työn 50-vuotisjuhla

4 maaliskuun, 2020

Puhuttaessa muutokset mahdollisia Arvoisat juhlavieraat, hyvät naiset ja herrat  

Evästeasetukset

Käytämme evästeitä sivustollamme. Evästeet ovat selaimelle tallennettuja teksti­tiedostoja. Toiminnalliset evästeet sisältävät tietoja, jotka ovat välttämättömiä sivuston toiminnalle. Analytiikkaevästeillä saamme sivuston käyttöön ja suoritus­kykyyn liittyviä tietoja. Tarkemmat tiedot kävijätietojen keräämisestä löytyy tietosuojaselosteestamme.