Etelä-Pohjanmaan Opiston lukuvuoden avaus

Arvoisat kuulijat, hyvät opiskelijat, naiset ja herrat

Vuonna 1892 perustettu Etelä-Pohjanmaan Opisto on yksi Suomen vanhimmista ja suurimmista kansanopistoista. Tämä uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton oppilaitos on historiansa aikana tarjonnut peruskoulun jälkeistä koulutusta monille sukupolville.

Kansanopistotoiminnan alkuunpanija oli tanskalainen piispa, kirjailija ja tiedemies Nikolai Frederik Severin Grundtvig. Etelä-Pohjanmaan Opisto pohjaa edelleen Grundvigilaiseen ajatteluun, jonka tavoitteena ovat sivistys ja valitus, nuorten maailmankuvan avartaminen. Nämä jalot ajatukset ovat tänään aivan yhtä ajankohtaisia kuin opiston perustamisen aikoihin yli 125 vuotta sitten.

Historiansa aikana kansanopistot ovat mahdollistaneet monelle maaseudun asujalle reitin korkeakouluopintoihin ilman ylioppilastutkintoa. Tänä päivänä Etelä-Pohjanmaa Opistolla on poikkeuksellisen laaja opintotarjonta, ammatillisesta perus- ja täydennyskoulutuksesta avoimen yliopiston opetukseen ja maahanmuuttajakoulutukseen.

Alati kovenevan kilpailun maailmassa Etelä-Pohjanmaa Opisto voi ja elää yhä väkevänä.

 

Koulutuksen lisäksi tämä Ilmajoen historiallinen miljöö moderneine puitteineen tarjoaa mainiot edellytykset myös muille tilaisuuksille.

Olen itse elänyt täällä – vuonna 1999, heinäkuun 17 päivänä – kenties elämäni suurimman ja tärkeimmän päivän. (Juuri tässä salissa/tällä opistolla, istuin juuri vihityn vaimoni Riikan kanssa) vietimme hääjuhlaamme (tällä lavalla isäni piti puheen, orkesteri soitti), itse olimme jo kirkkojännityksen tasaannuttamia, huumaantuneita suuresta päivästämme, läheisten ja ystävien kannattamia.

Hääyökin tällä alueella koettiin. Siitä lähtien tämä paikka, idyllinen Etelä-Pohjanmaa Opisto on ollut erityisen tärkeä osa sydäntäni, erityisen tärkeä osa omaa tarinaani, perheemme tarinaa.

Etelä Pohjanmaan opisto ei ole kuitenkaan pelkästää osa omaa tarinaani, vaan se on pitkän ja maineikkaan historiansa aikana vaikuttanut lukuisan ihmisjoukon elämään niin opiskelijoiden, henkilökunnan kuin erilaisten tapahtumien näyttämönä.

Etelä Pohjanmaan Opiston historia on ihmisten tarina, sivistyksen tarina, osaamisen tarina, ihmiseksi kasvun tarina. Osa teidän mennyttä ja tulevaa tarinaanne.

Opiskelin lukion ja armeijan jälkeen liikunnanohjaajaksi Vierumäen Urheiluopistolla. Vaikka urheiluopistot eivät ole aivan sama asia kuin kansanopistot, yhtäläisyyksiäkin löytyy. Molemmissa niissä on kyse tiiviistä yhteisöstä, jossa ollaan oppimassa elämää varten, kouluttaudutaan tulevaisuutta varten, mutta myös ihmisten keskellä ystävystytään, jaetaan yhteisiä kokemuksia ja toimitaan joukkueena. Toimintamalli – jota kansanopistoissa toteutetaan – on perin arvokas.

 

Olen ensimmäisen kauden kansanedustaja. Takana on kiireinen alkuvuosi vaaleineen. Uusi työni lainsäätäjänä ja mm. sivistysvaliokunnan jäsenenä alkaa toden teolla syyskuussa, vaikkakin alkukiihdyttelyä tehtiin jo ennen eduskunnan kesätaukoa.

Työni on edustaa myös teitä. Paneutua siihen millaista teidän elämänne ja opiskelunne on. Puuttua epäkohtiin ja tukea hyviä ratkaisuja.

Rinteen hallituksen uudessa hallitusohjelmassa todetaan mm., että koulutus on paras turva syrjään jäämistä ja näköalattomuutta vastaan ja että tasa-arvoisen yhteiskunnan tavoitteena on, että jokaisella on mahdollisuudet kouluttautua niin pitkälle, kun rahkeet riittävät. Ympäri suomea sijaitsevat kansanopistot ovat merkittävä osa ratkaisua näihin haasteisiin.

Hallitusohjelmassa sanotaan myös, että muuttuvan työelämän vaatimukset lisäävät oman osaamisen päivittämisen ja jatkuvan oppimisen tarvetta merkittävästi. Myös tähän kansanopistot tarjoavat ratkaisuja.

Hallitusohjelma itsessään on hyvin koulutusmyönteinen ja on selvää, että kansanopistojen asema tulee olla ja tulee olemaan jatkossakin erittäin merkittävä suomalaisessa koulutuskentässä. Näen myös, että hallituksen pyrkimykset laajentaja oppivelvollisuutta tarkoittavat sitä, että kansanopistojen rooli tulee vankistumaan tämän tavoitteen tukijana ja tämän tavoitteen toteuttajana. Kansanopistoilla on riittävää ketteryyttä vastata huutoon ja riittävää osaamista luoda yksilöllisiäkin ratkaisuja siihen, että nuoren koulutaival jatkuisi peruskouluajankin jälkeen. Puhumattakaan siitä, että kansanopistoissa on aina nähty elinikäisen oppimisen ja osaamisen päivittämisen lähtökohdat. Näen kansanopistojen tulevaisuuden tätäkin näkymää vasten tärkeänä ja merkittävänä.

 

Opiskeluaika on monella tapaa ihmisen parasta aikaa. Uuden oppimisen riemu ja usein varsin vauhdikas opiskelijaelämä nostavat tunnelman helposti kattoon. Opiskelijoiden tilanne kuitenkin puhuttaa paljon, sillä pelkkää riemua opinnot eivät ole. Moni opiskelija voi huonosti ja uupuu. Tämä onkin yksi suurimmista huolistamme.

Opiskelijoiden terveyspalvelut eivät ole kaikilta osin ajan tasalla. Erityisesti mielenterveyspalveluihin on hankala päästä.

Opiskelijan talous on myös kovilla. Eläminen on Suomessa yleisesti ottaen kallista ja pelkkä opintotuki ja asumislisä ei riitä elämiseen. Monen opiskelijan on opintojen ohella käytävä töissä, vaikka opinnot jo itsessään ovat kokopäiväinen toimi.

Lomatkin ovat opiskelijoille tarpeen. Uuden oppinen opiskeltaessa on vähintään yhtä kuluttavaa kuin jo opitun hyödyntäminen työelämässä.

Viime aikoina on puhuttu paljon syntyvyyden pienenemisestä. On puhuttu siitä, että nuorilla ei enää ole uskoa tulevaisuuteensa. Ei haluta synnyttää lapsia maailmaan, josta ei olla varmoja.

Opiskelijoiden parissa näen kuitenkin aina suurta innostusta. Opiskelemaan on tultu, jotta saisimme keinoja selvitä tulevaisuuden haasteista. Usein tuntuu, että opiskelijoille mikään este ei ole liian vaikea ylitettäväksi.

Olen itse koulutukseltani luokanopettaja, toiminut 20 vuoden ajan kädet savessa alakouluissa ja sielläkin rehtorina yli 10 vuoden ajan. Siksi tunnen kovin hyvin myös sen, mitä opettajuus on. Tälläkin Opistolla opiskelijoiden tukena toimivat opettajat – joka on ammattina ja toimena ehkä jaloin ja tärkein. Yliopisto- ja kulttuurilinjoilla, nuoriso- ja lastenohjaajakoulutuksessa, maahanmuuttajien peruskoulutuksessa, ja kymppiluokilla tarvitaan niitä aikuisia, jotka opettajat, ohjaavat, tukevat ja opastavat. Ja tarvitaan se rehtorikin ja tarvitaan jokainen ihminen, koko henkilökunta, sekin joka lakaisee portaat, siivoaa jäljet, kokkaa ruuat, näpyttää tietokonetta ja niin edelleen. Jokaista tarvitaan, oli rooli tai tehtävä mikä tahansa.

 

Hyvää alkavaa lukukautta kaikille Etelä-Pohjanmaa Opiston opiskelijoille ja työntekijöille.

maanantaina 19.8.2019

tyttoja-ja-poikia

Tyttöjä ja poikia

lokakuu 26, 2016

Helsingin Sanomien Nyt-liite uutisoi (18.10.2016), että peruskoulujen on laadittava tasa-arvosuunnitelma

akateemiset-aidit

Akateemiset äidit

syyskuu 14, 2016

Jääkiekkovalmentaja ja -toimittaja Petteri Sihvonen syytti nettikolumnissaan akateemisia äitejä suomalaisen