Kuka juhlisi kampaajaa?

Takapihan puutarha oli lyönnissä ja ympärillä oli joukko läheisiä, sukulaisia ja ystäviä. Pidin puhetta, liikutuin omista sanoistani, mutta en antanut sen kiusallisuuden häiritä. Tämä oli meidän päivämme. Molemmat poikamme olivat ylioppilaita.

Kutsu ylioppilasjuhliin oli ollut lehdessä satojen muiden kutsujen kanssa. Huomio varmistettiin vielä sosiaalisessa mediassa, ihan varmuudeksi, että kaikki tietäisivät. Tervetuloa ylioppilasjuhlaan.

Keväällä 2022 valmistuu lähes 25 000 ylioppilasta. Mukana on monien ystävien lapsia. Tahdon osallistua niihin, koska siinä päivässä on paljon kauneutta ja suunnatonta iloa. Haluan onnitella ja sanoa, että juuri tässä kohtaa elämä on täydellistä.

Samaan aikaan, mutta huomattavasti pienemmällä metelillä, valmistuu ammatillisesta koulutuksesta yli 40 000 opiskelijaa. Siellä on kampaajaa, talonrakentajaa, puutarhuria, kokkeja, koneistajia, leipureita, sähkö- ja putkiasentajaa, ompelijaa, metsäkoneenkuljettajaa, eläintenhoitajaa, laitoshuoltajaa, lähihoitajaa, turvallisuusvalvojaa, artesaania ja vaikka mitä.

Ammatillisen koulutuksen tutkintoja juhlitaan tyylillä heidän omissa oppilaitoksissaan. He saavat huomionsa myös perheissään äideiltä, isiltä ja läheisiltä, mutta kevään juhlahumu on varattu näyttävyydessään ylioppilaille.

Se ei ole ihan oikein.

En sano tätä siksi, että ylioppilasjuhlissa olisi mitään väärää. Ei ole. Jokainen ensi lauantaina ylioppilasjuhlaa viettävä nuori ja heidän perheensä ovat ansainneet kaiken ilon. Siellä minäkin kiertelen rinta kaarella ja vuosi sitten omiani juhlineena.

Murehdin sitä, että samaan aikaan naapurissa valmistautunut ammatillisen koulutuksen opiskelija on sivuroolissa, vaikka hänen saavutuksensa on yhtä tärkeä. Hekin ovat sankareita.

Koulutus on hyvinvointivaltiomme kivijalka. Tarvitsemme osaamista ja jatkuvaa oppimista. Tarvitsemme korkeakoulutusta, innovaatioita, tutkimusta, väitöskirjoja ja laajaa sivistystä. Tarvitsemme ylioppilaita, joista tulee lääkäreitä, opettajia, yrittäjiä ja kunnanjohtajia.

Mutta samaan aikaan tarvitsemme niitä, jotka auttavat, kun oma tupa kaipaa remonttia, eikä meillä ole hajuakaan, miten sähkö- tai putkityöt pitäisi hoitaa. Tarvitsemme heitä, jotka ymmärtävät mitä auton konepellin alla tapahtuu tai heitä, jotka ovat valmiina työntämään kätensä sinne, missä ei ole mukavan puhdasta.  

Ylioppilas- ja ammatillisen koulutuksen tutkinnot ovat samaa suomalaista menestystarinaa. Onneksi olkoon molemmille.

Jokainen on juhlan arvoinen.

Pasi Kivisaari
kansanedustaja (kesk)
Seinäjoen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

julkaistu Eparissa 1.6.2022

Ässä hihasta

17 elokuun, 2021

Valtio on solminut maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksia suurimpien

Seinäjoki herättää monenlaisia tunteita

2 heinäkuun, 2021

Maakuntakeskus Seinäjoki herättää sekä maakunnan sisällä että sen ulkopuolella monenlaisia

Olosuhteilla on väliä

17 kesäkuun, 2021

Tiedämme, että liikunta lisää hyvinvointia ja urheilusuorituksen jälkeen on mukava

Ehdolla Seinäjoen kaupunginvaltuustoon

20 toukokuun, 2021

Taas mennään. Olen ehdolla Seinäjoen kaupunginvaltuustoon. Olen ollut valtuutettu vuodesta

Loistavia valtionavustuksia pohjalaisille liikunta- ja urheiluhankkeille!

20 huhtikuun, 2021

Tiedote Valtion liikuntaneuvoston pohjalaisjäsenet Strand ja Kivisaari:Loistavia valtionavustuksia pohjalaisille liikunta-

Todelliset voittajat

15 huhtikuun, 2021

Ethän ajattele, että syytän. Se ei ole tarkoitukseni. Kerron havainnoistani,

Liikunnan rahoitus on turvattava – tai edessä on kansanterveydellinen katastrofi

14 huhtikuun, 2021

Kannanotto 14.4.2021 Toimituksille                                     Julkaistavissa heti Keskustan kansanedustaja, valtion liikuntaneuvoston varapuheenjohtaja

Tulevaisuusarpajaiset

11 maaliskuun, 2021

Kannanotto 11.3.2021, Toimituksille, Julkaistavissa heti Eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen, Keskustan rehtorikansanedustaja

Ilma, jota hengitämme

25 helmikuun, 2021

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus. Sen avulla voimme rakentaa maailmaa, jossa

Mumma

18 helmikuun, 2021

Hyvin iäkkäiden ihmisten määrä kasvaa Suomessa nopeasti. Siinä missä 1970-luvulla