Olosuhteilla on väliä

Tiedämme, että liikunta lisää hyvinvointia ja urheilusuorituksen jälkeen on mukava olo. Ihminen tarvitsee sekä liikettä että lepoa. Sopivasti molempia.

Moni lapsi urheilee innokkaasti, hyvä niin. Mutta aivan liian paljon on heitä, jotka joko lopettavat tai löytävät turhan passiivisen elämäntavan. Suositusten mukaiseen liikunnan määrään yltäätällä hetkellä vain noin puolet lapsista, joka kymmenes aikuisväestöön kuuluva ja muutama prosentti ikäihmisistä. Liikunnan kanssa motivaatiosta kilpailee moni asia.

Mistä löytyisi se ensimmäinen kipinä ja ponnistus, joka saisi meidät liikkumaan?

Ensimmäinen sykäys on voinut saada alkunsa paikkakunnalle nousseesta hienosta uudesta liikuntatilasta. Liikuntapaikkojen laadulla ja saavutettavuudella on valtava merkitys.

On selvää, että kaiken liikkumisen taustalla ei tarvitse olla hulppeat olosuhteet ja kiiltävät seinät, vaan metsäpolku tai kunnon kyykkyhyppely takapihalla ovat myös sydämelle kunniaksi.

Mutta olosuhteilla on väliä.

Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha avustusten myöntämiseksi liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeisiin. Valtioapuviranomaisena toimii opetus- ja kulttuuriministeriö, mikäli hankkeen rakentamiskustannukset ovat yli 700.000 euroa. Pienempiä hankkeita tukevat aluehallintovirastot. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on tukenut liikuntapaikkoja, joihin on liittynyt työllisyyteen, yrittäjyyteen tai matkailun edistämiseen liittyviä ulottuvuuksia.

Olen saanut Liikuntaneuvoston varapuheenjohtajana olla mukana avustusprosesseissa. Monet hankkeet ovat saaneet tuulta kauttamme, mutta erinomaisia hankkeita jää myös valtionavustusten ulkopuolelle. Rahat ovat rajalliset.

Liikuntapaikkarahoituksen valtionavustuksiin liittyy myös uhkakuvia. Tiedämme, että Veikkaus-tuloutus alenee, eivätkä valtion kompensaatiot näyttäydy tulevaisuudessa täysimääräisinä. Tämä asettaa ikävän tulevaisuusnäyn siitä, että valtionavustusten kohdentuminen kapenee ja juustohöylä iskee. Myös liikuntapaikkarakentamiseen.

Läpi historian kunnat ovat pääosin vastanneet liikuntapaikkojen rakentamisesta ja ylläpidosta. Niin jatkossakin, mutta pelkona on, että mahdollinen hiipuva valtionrahoitus laimentaa kuntien intoa investoida.

Yksityisen sektorin merkitys korostuu esimerkiksi golfkenttien, laskettelurinteiden, tennis-, salibandy- , squash- ja keilahallien osalta. Liikuntapaikkojen ja -palveluiden tuottamistavat ovat myös monimuotoistuneet. Myös kotikaupungissani Seinäjoella yksityiset toimijat rakensivat maan parhaimmistoon kuuluvan jalkapallostadionin, jossa kuntarahoituksen osuus oli melko vähäinen. Se on rohkeaa toimintaa, jota kovasti arvostan.

Yhteiskunnan tulokulmasta väestön vähäinen liikunta on suuri kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. Liikuntapaikkarakentamisen tukipolitiikalta odotetaan reagointia väestön liikuntakäyttäytymisen muutoksiin ja tarpeisiin.

Emme voi antaa periksi.

Julkaistu 2/2021 Liikunnan ammattilainen

Suomen tie

13 huhtikuun, 2022

Suomessa on ollut pitkään vallalla laaja kannatus niin sanotulle Nato-optiolle.

Keltainen kaulaliina

9 maaliskuun, 2022

Soitin anopille. Kyselin keltaisen kaulaliinan perään ja sellainen löytyi. Komensin

Ukrainaa ei saa jättää yksin

8 maaliskuun, 2022

Puhe Seinäjoen torilla Hyvät ystävät Vaikka mieleni on surullinen ja

Kuortaneen uintikeskushanke

21 tammikuun, 2022

Valtion liikuntaneuvoston 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Pasi Kivisaari: Kuortaneen uintikeskushanke täyttää

Humahdus

31 joulukuun, 2021

Kulunut vuosi alkaa olla päätepisteessä. Taaksepäin tähyillessä tuntuu, että yhden

Kuolemanvaara

8 joulukuun, 2021

Suomessa syntyi vuonna 2020 lähes 24 000 poikaa. Kun he

Tulevaisuushuuto

8 joulukuun, 2021

Kansanedustaja Kivisaari: Festivaalituki on tulevaisuushuuto Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt

Taiteen merkityksestä yhteisöllisyydelle

13 syyskuun, 2021

Puhe päiväkoti Tähden avajaisissa 10.9.2021 Arvoisat juhlavieraat Minulla on ilo

Lintilällä savuava ase

6 syyskuun, 2021

Elinkeinoministeri Mika Lintilällä (kesk.) on epäkiitollinen työ EU:n aluerahojen jakamisessa.

Puhe Seinäjoen uudelle kaupunginvaltuustolle

17 elokuun, 2021

Arvoisat kaupunginvaltuutetut, viranhaltijat, nuorisovaltuuston ja median edustajat, kaikki läsnäolijat ja