Pasin kuukausikirje, joulukuu 2022

Pasi kirjoittaa tärkeimmistä kuulumisista kuukausittain. Julkaisemme joulukuun 2022 kuukausikirjeen poikkeuksellisesti myös Pasin kotivuilla. Jos haluat jakossa mukaan postituslistalta niin laita sähköpostia mikko.mannikko@eduskunta.fi

Tätä kirjoittaessani olen Helsingissä. Joulutunnelma on odottava, koska niin paljon on vielä hoidet-tavaa. Eduskunta on vuoden viimeiset viikot käyttänyt aikaansa budjettikeskusteluihin, mutta paljon muutakin on ollut pöydällä.

Tällä viikolla olemme olleet myös valtiopäivätoimien ytimessä. Esimerkiksi tänään oli 235 eri äänes-tystä valtionbudjetista ja tosi hienosti osaan painaa nappia. Useimmiten oikealla etusormella.

Koitan tässä kirjeessäni olla pilaamatta joulutunnelmaa. En silti voi väistellä ikävyyksiä, koska sellai-siakin on ilmoilla.

Tänä syksynä Suomessa on puhuttu aiempaa enemmän perusasioista. Putinin hyökkäyssodan vai-kutukset näkyvät kouriintuntuvina asioina, perustoimintojen horjumisena: arjen kallistumisena, rikki menneinä sähkömarkkinoina, liikkumiseen vaikeutena, sodan pelkona.

Valtio on tullut monilla tavoilla kansalaisten tueksi. Hallitus on tehnyt tukipäätöksiä sekä koronan että sodan oloissa. Päätöksiä, joita myös oppositio on tukenut. Vastaukset akuutteihin kriiseihin tus-kin olisivat olleet kovin erilaisia erilaisella hallituspohjalla.

Kriisien rinnalla on voimistunut keskustelu valtion roolista ja velasta. Kuinka paljon valtion tulee ot-taa vastuuta kansalaisten elämisen kustannuksista? Voiko hyvinvointivaltiota vielä Suomen oloissa kasvattaa?

Sähkön hinta on asettanut yhä useamman suomalaisen tukalaan asemaan. Meidän kaikkien tulee yhteisvastuullisesti säästää sähköä sekä oman sähkölaskumme kohtuullistamiseksi että sähkön riit-tävyyden varmistamiseksi.

Sähkön arvonlisävero aleni 10 prosenttiin joulu-huhtikuuksi. Verotuksessa otetaan käyttöön väliai-kainen sähkölaskujen perusteella myönnettävä kotitalousvähennys. Niille kotitalouksille, jotka eivät voi hyödyntää verovähennystä, otetaan käyttöön sähkötuki.

Ja edelleen viisaat päät kolisevat, kun uusia tukimuotoja haetaan. Nopeimmin kotitalouksien sähkö-laskussa näkyisi kertakorvaus, joka maksettaisiin takautuvasti. Lisäksi hallitus pyrkii saamaan niin kuluttajille kuin yrityksille joustavuutta sähkölaskujen maksuun. Kolmantena kokonaisuutena on kattohintamalli, joka vaatii pidempää valmistelua, mutta sekin olisi tarkoitus saada eduskuntaan heti tammi-helmikuussa.

Paljon siis tehdään. Mutta tosiasia on myös se, että kaikkea ei voi valtiokaan kompensoida, eikä tukia tukien perään voi tehdä loputtomasti.

Ja suurin oleellisuus on siinä, että ne kohdistuisivat niille, jotka oikeasti tukea tarvitsevat. Siksi sohi-minen kaikkialle voi olla epäviisasta, kallista ja lyhytnäköistä.

Hypähdän seuraavaksi aivan toiseen asiaan. Puhutaan jengeistä.

Suomessa jengirikollisuus ja siihen liittyvä katuväkivalta ovat kasvussa. Sen takia hallitus sai viikolla vastata opposition välikysymykseen.

Kysymys on katujengeistä, jossa mukana on nuoria aikuisia ja alaikäisiä. Väkivaltaiseen toimintaan liittyy usein myös huumerikollisuutta. Poliisin arvion mukaan Suomessa toimii tällä hetkellä 11 katujengiä pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa. Mukana on nuoria aikuisia ja alaikäisiä. Jengien liepeillä on paljon nuoria, jotka ovat vaarassa joutua rikolliseen toimintaan.

Suomen on otettava jengiytymisen varhaiset signaalit vakavasti. Kehityksellä on osaltaan yhteys maahanmuuttopolitiikkaan ja ennen muuta kotouttamiseen. Vaikka Ruotsi on rakas naapurimme, siellä autot jo palavat.

Tilanteen hallintaan saaminen vaatii sekä kovia että pehmeitä keinoja. Ennen kaikkea se vaatii toi-mivia keinoja. Tarvitaan kunnon rangaistuksia, mutta myös parempia palveluja sekä yhteistyötä ko-din, koulun, sosiaalitoimen ja poliisin kesken.

Ennaltaehkäisevä toiminta on tuotava lähelle nuoria. Nuoret aikuiset ja alaikäiset tarvitsevat tukea välttyäkseen ajautumasta rikollisiin piireihin sekä irtaantuakseen jengeistä. Heidän pariinsa on jal-kauduttava. Tähän tarvitaan moniammatillista yhteistyötä eri viranomaisten, koulujen ja kansalais-järjestön välillä.

Kouluille on taattava riittävät resurssit, jotta oppimisen tukea on riittävästi tarjolla. Pienryhmiä tar-vitaan lisää. Tällä tuettaisiin myös opettajien ja koulun henkilöstön työtä lasten ja nuorten par-haaksi. Lainsäädännöllisten esteiden takia tieto ei aina kulje koulujen, sosiaalitoimen ja poliisin vä-lillä tilanteen vaatimalla tavalla.

Kielen oppiminen, koulutus ja työnteko ovat tärkeimmät keinot askeleissa yhteiskuntaan.

Mutta se siitä. Alan jarrutella puheitani.

Meillä jokaisella on kyky ja mahdollisuus tehdä vaikuttavia tekoja valoisan huomisen rakentamiseksi. Toivoa ei saa menettää, vaikka arjessamme on epävarmuutta ja huolta. Kun uskallamme yhdessä katsoa maailmaa ja ihmisiä silmiin, ajatella ennakkoluulottomasti ja toimia rohkeasti, saamme ai-kaan hyviä asioita.

Olemme matkalla kohti joulua. Tässä hetkessä on kaunis ajatus se, että olemme kulkemassa kohti hetkeä, jossa ympärillä on läheisiä, hyvää ruokaa, kynttilöitä ja saunaa. Suloinen raukeus.

Rauhallista joulua ja kaikkea parasta uudelle vuodelle. Kiitos, että olette.

Pasi

Ukrainaa ei saa jättää yksin

8 maaliskuun, 2022

Puhe Seinäjoen torilla Hyvät ystävät Vaikka mieleni on surullinen ja

Kuortaneen uintikeskushanke

21 tammikuun, 2022

Valtion liikuntaneuvoston 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Pasi Kivisaari: Kuortaneen uintikeskushanke täyttää

Humahdus

31 joulukuun, 2021

Kulunut vuosi alkaa olla päätepisteessä. Taaksepäin tähyillessä tuntuu, että yhden

Kuolemanvaara

8 joulukuun, 2021

Suomessa syntyi vuonna 2020 lähes 24 000 poikaa. Kun he

Tulevaisuushuuto

8 joulukuun, 2021

Kansanedustaja Kivisaari: Festivaalituki on tulevaisuushuuto Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt

Taiteen merkityksestä yhteisöllisyydelle

13 syyskuun, 2021

Puhe päiväkoti Tähden avajaisissa 10.9.2021 Arvoisat juhlavieraat Minulla on ilo

Lintilällä savuava ase

6 syyskuun, 2021

Elinkeinoministeri Mika Lintilällä (kesk.) on epäkiitollinen työ EU:n aluerahojen jakamisessa.

Puhe Seinäjoen uudelle kaupunginvaltuustolle

17 elokuun, 2021

Arvoisat kaupunginvaltuutetut, viranhaltijat, nuorisovaltuuston ja median edustajat, kaikki läsnäolijat ja

Ässä hihasta

17 elokuun, 2021

Valtio on solminut maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksia suurimpien

Seinäjoki herättää monenlaisia tunteita

2 heinäkuun, 2021

Maakuntakeskus Seinäjoki herättää sekä maakunnan sisällä että sen ulkopuolella monenlaisia