4.6.2026, juhlapuhe
Arvoisat sotiemme veteraanit ja veteraanien perinnön vaalijat,
hyvät puolustusvoimien edustajat, seurakunnan, järjestöjen ja Rakuunakillan edustajat, hyvä juhlaväki.
Kokoonnumme tänään Mannerheimin patsaalle viettämään marsalkka Mannerheimin syntymäpäivää ja puolustusvoimien lippujuhlan päivää.
Tämä päivä ei ole pelkästään historiallinen merkkipäivä. Tämä päivä on muistutus.
Muistutus siitä, että itsenäisyys ei ole koskaan ollut itsestäänselvyys.
Rauha ei ole sattumaa, eikä turvallisuus synny tyhjästä.
Ne rakentuvat aina sukupolvien vastuunkannosta, uhrauksista ja tahdosta puolustaa sitä, mikä on meille tärkeää.
Suomea.
Täällä Seinäjoella tämän päivän vietolla on erityinen kaiku.
Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla on aina tunnettu velvollisuus, työn merkitys ja yhteisen asian puolustaminen. Näillä seuduilla ei ole totuttu ensimmäisenä kysymään, mitä minä saan. On kysytty, mitä minä voin tehdä.
Se on ollut suomalaisen yhteiskunnan vahvuus.
Hyvät kuulijat,
Marsalkka Mannerheim oli johtaja poikkeuksellisena aikana. Hänen harteillaan lepäsi kansakunnan kohtalo hetkinä, jolloin epävarmuus, pelko ja menetykset olivat todellisia jokaisessa kodissa.
Historia tuntee hänen sotilaalliset ansionsa. Mutta ehkä vielä tärkeämpää oli hänen kykynsä ymmärtää, että kansakunta kestää vain, jos se pysyy yhtenäisenä.
Sodan keskelläkin piti säilyttää ihmisyys. Piti säilyttää toivo. Piti säilyttää usko siihen, että Suomi selviytyy.
Ja Suomi selviytyi.
Tänään, kun seisomme tässä vapaassa maassa, meidän on hyvä pysähtyä ymmärtämään, miten valtavan työn aiemmat sukupolvet tekivät. He eivät rakentaneet täydellistä maata. Mutta he rakensivat turvallisen, vakaan ja vapaan Suomen, sellaisen, jossa me saamme elää omannäköistämme elämää, kasvattaa lapsiamme ja uskoa tulevaisuuteen.
Se ei ole pieni asia.
Arvoisat kuulijat,
Puolustusvoimien lippujuhlan päivä muistuttaa myös siitä, että maanpuolustus ei kuulu vain menneisyyteen. Se kuuluu tähän päivään. Suomalainen maanpuolustustahto on kansainvälisestikin poikkeuksellinen. Se kertoo jostakin syvemmästä kuin aseista tai varusteista. Se kertoo siitä, että ihmiset kokevat tämän maan omakseen. Puolustamisen arvoiseksi.
Ja juuri siksi meidän on pidettävä huolta myös siitä Suomesta, jota puolustamme.
Sellaisesta Suomesta, jossa ihmiset eivät jää yksin. Sellaisesta Suomesta, jossa lapsilla on turvallinen kasvuympäristö. Sellaisesta Suomesta, jossa sivistystä arvostetaan, työtä kunnioitetaan ja ihmisistä kannetaan vastuuta.
Kansakunnan eheys ei synny puheista. Se syntyy arjen teoista, luottamuksesta ja siitä, että pidämme toisistamme kiinni myös vaikeina aikoina.
Hyvät ystävät,
Maailma ympärillämme on jälleen levoton. Euroopassa soditaan. Turvallisuuden kysymykset ovat palanneet tavalla, jota moni ei vielä joitakin vuosia sitten olisi uskonut näkevänsä.
Juuri siksi tämän päivän kaltaisilla hetkillä on merkitystä. Ne muistuttavat meitä historian opetuksista.
Ne muistuttavat, että vapautta pitää vaalia. Ja ne muistuttavat, että rauhan arvon ymmärtää parhaiten kansa, joka tietää, mitä sen menettäminen tarkoittaa.
Suomalaisessa yhteiskunnassa on paljon hyvää. Mutta emme saa ajautua välinpitämättömyyteen. Emme saa unohtaa niitä arvoja, joiden varaan tämä maa rakennettiin: vastuuta, rehellisyyttä, työntekoa ja yhteyttä toisiin ihmisiin.
Maanpuolustus ei ole vain rajojen puolustamista. Se on myös suomalaisen luottamuksen puolustamista.
Sivistyksen puolustamista. Demokratian puolustamista.
Arvoisat veteraaniperinnön jatkajat,
Meidän sukupolvemme ei voi koskaan täysin ymmärtää sitä hintaa, mikä maastamme on maksettu. Mutta me voimme osoittaa kiitollisuutta. Me voimme vaalia muistia. Ja ennen kaikkea me voimme kantaa vastuuta siitä, ettei historia unohdu.
Tänään laskettavat seppeleet ovat hiljainen mutta voimakas viesti.
Me muistamme. Me kunnioitamme.
Hyvät kuulijat,
Tämän patsaan äärellä on hyvä muistaa, että historia ei ole vain jotakin kaukaista ja pölyttynyttä. Historia elää siinä, millaisia päätöksiä me tänään teemme. Millaisen maan jätämme lapsillemme. Millaisia arvoja pidämme tärkeinä silloin, kun maailma ympärillä muuttuu nopeasti.
Suomen vahvuus ei ole koskaan ollut ylimielisyydessä tai kovuudessa. Se on ollut sitkeydessä. Yhteishengessä.
Ja siinä hiljaisessa päättäväisyydessä, joka on kantanut tämän kansan vaikeimpienkin aikojen yli.
Pidetään siitä kiinni. Kunnioittaen menneitä sukupolvia. Arvostaen nykyisiä palveluksessa olevia.
Niin. Me olemme nyt vahtivuorossa. Kannetaan se veteraanien oppien mukaisesti, Yhdessä.
Hyvää puolustusvoimien lippujuhlan päivää ja Marsalkan syntymäpäivää.
Kiitos.
