Seinäjoen kaupungin tervehdyspuhe Jaakkiman pitäjäjuhlassa

13.9.2026

Hyvät Jaakkiman pitäjäjuhlan osallistujat, hyvät karjalaiset ja pohjalaiset, arvoisa juhlaväki.

Tuon teille Seinäjoen kaupungin lämpimän tervehdyksen.

On erityisen hienoa, että Jaakkiman pitäjäjuhla järjestetään juuri Seinäjoella. Ei vain siksi, että täällä on hyvät puitteet kokoontua, vaan siksi, että Jaakkiman ja nykyisen Seinäjoen välillä on pitkä ja merkittävä yhteinen historia.

Siinä on jotakin arvokasta. Historia tulee lähelle.

Jaakkiman historiaan liittyy paljon sellaista, mitä minun sukupolveni ja vielä sitä nuoremmat, voivat vain yrittää ymmärtää. En lähde tässä yhteydessä kertaamaan sotahistoriaa. Näillä pitäjäjuhlilla monet ovat tehneet sen minua paremmin.

Haluan sen sijaan sanoa tämän: Seinäjoen kaupungin kunnioitus kaikkea tapahtunutta ja siitä selviytyneitä ihmisiä kohtaan on suuri.

Sillä tämä kaikki on myös Seinäjoen historiaa. Ennen kaikkea se on ihmisten historiaa.

Nykyisen Seinäjoen alueelle syntyi sotien jälkeen vahva yhteys Jaakkimaan. Lahdenpohjan väkeä tuli Seinäjoelle, Iijärven ja Korteelan asukkaita Ylistaroon ja Kokkoniemen väkeä Nurmoon. Lumivaaralaisia asettui Peräseinäjoen suunnalle.

Kun tämän sanoo ääneen, ymmärtää, ettei karjalaisuus ole täällä mikään kaukainen kappale Suomen historiaa. Se on osa tämän seudun tarinaa.

Uuteen paikkaan tuleminen ei varmasti ollut helppoa. Vastassa olivat uusi ympäristö, uusi murre ja vähän toisenlainen ihmisenluontokin.

Karjalaisia on kuvattu vilkkaiksi, puheliaiksi, toimeliaiksi ja kauppamiesmäisiksi. Pohjalaisista taas löytyvät ainakin sanat arvonsa tunteva ja ahkera.

Siinä kohtasi kaksi aika vahvatahtoista kansanluonnetta.

Voi olla, ettei ensimmäisessä tapaamisessa vielä halattu.

Mutta katsottiin silmiin. Ja siitä tiesi, että tässä ollaan tosissaan.

Yhteinen kielikin löytyi. Molemmissa oli yritteliäisyyttä, sitkeyttä ja halua rakentaa elämä omin käsin eteenpäin.

Karjalaiset löysivät paikkansa täällä. Heistä tuli yrittäjiä, työntekijöitä, viljelijöitä, naapureita ja ystäviä. Samalla he toivat mukanaan jotakin omaa: puheenpartta, ruokaperinteitä, lauluja ja tapoja, mutta ennen kaikkea yhteisöllisyyttä ja elämänasennetta.

Siksi evakkojen historiaa ei pidä kertoa vain menettämisen historiana. Se on myös selviytymisen ja jälleenrakentamisen historiaa.

Ajatelkaa, millaista voimaa ihmisessä on täytynyt olla. Koti ja suuri osa tutusta maailmasta jäivät rajan taakse, mutta elämä piti rakentaa uudelleen.

Siitä suomalainen yhteiskunta sai valtavasti. Etelä-Pohjanmaa sai valtavasti. Ja myös Seinäjoki sai valtavasti.

Sotien jälkeen Seinäjoki oli vielä pieni kauppala. Siitä on kasvanut nykyinen maakuntakeskus. Tätä kaupunkia ovat rakentaneet monet ihmiset ja monet sukupolvet, myös tänne asettuneet karjalaiset.

Kaupunki ei lopulta synny rakennuksista, kaduista tai investoinneista. Kaupunki syntyy ihmisistä, jotka tekevät jostakin paikasta kotinsa.

Teidän sukujenne historiassa tuo ajatus saa aivan erityisen merkityksen.

Hyvä juhlaväki,

pitäjäjuhlan merkitys muuttuu vuosien myötä. Yhä harvempi voi enää kertoa omakohtaisesti elämästä Jaakkimassa ennen sotia tai siitä hetkestä, jolloin oli lähdettävä.

Siksi vastuu muistamisesta siirtyy seuraaville sukupolville.

Perinteen vaaliminen ei tarkoita menneisyydessä elämistä. Se tarkoittaa sitä, että tiedämme, mistä olemme tulleet.

Juuri nyt Jaakkima näkyy hienosti myös Seinäjoen pääkirjasto Apilassa. Näyttelyn nimi kertoo paljon: ”Jaakkima – palanen vanhaa Suomea ja kauneinta Karjalaa.”

Ehkä tämän päivän tärkeimmän viestin voi lopulta tiivistää näin:

Ihminen voi menettää kotiseutunsa, mutta kotiseudun ei tarvitse kadota ihmisestä.

Se kulkee mukana muistoissa, kertomuksissa, murteessa ja tavoissa. Ja lopulta lapsissa ja lastenlapsissa, jotka eivät ehkä ole koskaan siellä asuneetkaan.

Tänään Jaakkima elää täällä Seinäjoella.

Se elää teissä. Se elää meissä.

Seinäjoen kaupungin puolesta kiitän Jaakkimalaisten Seuraa ja kaikkia tämän juhlan järjestäjiä arvokkaasta työstä.

Ja ennen kaikkea toivotan teidät lämpimästi tervetulleiksi Seinäjoelle – kaupunkiin, josta tuli monelle jaakkimalaiselle uusi kotiseutu. Historia elää edelleen.

Oikein hyvää Jaakkiman pitäjäjuhlaa teille kaikille.

Tangomarkkinat

6 heinäkuun, 2022

Arvoisat avajaiskulkueen osallistujat, naiset ja herrat, hyvä tangomarkkinayleisö Seinäjoen kaupungin

Summerfest

1 heinäkuun, 2022

Arvoisat Summerfestien juhlavieraat, naiset ja herrat Minulla on suuria kunnia

Björkenheimin silta

17 kesäkuun, 2022

Arvoisat juhlavieraat, hyvät naiset ja herrat Seinäjoen kaupungissa on tänään

eduskustavaalit-teemat-pasi-kivisaari

Kuka juhlisi kampaajaa?

1 kesäkuun, 2022

Takapihan puutarha oli lyönnissä ja ympärillä oli joukko läheisiä, sukulaisia

Suomen tie

13 huhtikuun, 2022

Suomessa on ollut pitkään vallalla laaja kannatus niin sanotulle Nato-optiolle.

Keltainen kaulaliina

9 maaliskuun, 2022

Soitin anopille. Kyselin keltaisen kaulaliinan perään ja sellainen löytyi. Komensin

Ukrainaa ei saa jättää yksin

8 maaliskuun, 2022

Puhe Seinäjoen torilla Hyvät ystävät Vaikka mieleni on surullinen ja

Kuortaneen uintikeskushanke

21 tammikuun, 2022

Valtion liikuntaneuvoston 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Pasi Kivisaari: Kuortaneen uintikeskushanke täyttää

Humahdus

31 joulukuun, 2021

Kulunut vuosi alkaa olla päätepisteessä. Taaksepäin tähyillessä tuntuu, että yhden

Kuolemanvaara

8 joulukuun, 2021

Suomessa syntyi vuonna 2020 lähes 24 000 poikaa. Kun he

Evästeasetukset

Käytämme evästeitä sivustollamme. Evästeet ovat selaimelle tallennettuja teksti­tiedostoja. Toiminnalliset evästeet sisältävät tietoja, jotka ovat välttämättömiä sivuston toiminnalle. Analytiikkaevästeillä saamme sivuston käyttöön ja suoritus­kykyyn liittyviä tietoja. Tarkemmat tiedot kävijätietojen keräämisestä löytyy tietosuojaselosteestamme.