Uhrauksia

Suomessa koulutuspolittikka on jo vuosia tähdännyt inkluusioon. Inkluusio tarkoittaa, että kaikki oppilaat käyvät koulua yhdessä, yhteinen opetus on järjestetty oppilaiden yksilöllisten edellytysten mukaisesti ja jokainen tuntee olevansa hyväksytty.Yhteinen koulu kaikille merkitsee kaikkien oppilaiden kasvamista koulutusjärjestelmässä, jossa ei ole erillisiä erityisluokkia tai -kouluja.Erityisluokkia onkin purettu nopealla tahdilla. Yleisopetukseen on integroitu huomattava määrä oppilaita, jotka aikaisemmin ovat opiskelleet pienluokissa.

Inkluusion ajatus on kaunis. Yhdessä oppiminen poistaa ennakkoluuloja, pelkoja ja syrjiviä asenteita. Sen tarkoitus on rakentaa tasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa kunnioitetaan ihmisten erilaisuutta ja oikeutta täysivaltaiseen toimintaan.

Pienluokkien osittainen purku ja laajasti toteutetut oppilasintegroinnit, toivat yleisopetuksen luokkiin oppilaita, joiden oppimisvaikeudet ja käyttäytymishaasteet ovat mittavat. Opettajien huolenaiheena eivät ole niinkään oppimisvaikeudet – opettajien ammatillinen identiteetti ei kipuile opetushaasteiden edessä – vaan sietämättömästi käyttäytyvien lasten ja nuorten kasvava joukko. Kouluissa pyörii oppilaita, joiden tolkuttomaan levottomuuteen käytetään valtaosa oppitunnista. Kouluissa vaeltaa lapsia, jotka terrorisoivat käytöksellään muuta luokkaa tai koko koulua. Kouluissa on nuoria, joille naisopettajan nimi on huora ja miesopettajan homo.

Siirtojen tarkoituksena oli tuoda pienluokilta vapautuneet resurssit yleisopetukseen. Vakuuteltiin, että yleisopetukseen siirtyy pienluokkien mittava henkilöstöresurssi, osaaminen ja yhteistyö. Tätä resurssisiirtoa ei koskaan tapahtunut. Opettajien syliin tuotiin oppilaita, jotka olivat aivan hukassa. Rehtoreiden tehtävänä oli toivottaa onnea.

Inkluusiossa ei toteudu keskittymishaasteiden edessä kamppailevan lapsen ja nuoren oikeus laadukkaaseen ja yksilölliseen opetukseen. Esimerkiksi aistiyliherkkä lapsi saattaa kokea lähikoulun ison ryhmän kaoottisena. Hänelle ei kyetä järjestämään – kuten inkluusion perusajatukseen kuuluu – joustavia ja ketteriä opetusjärjestelyjä. Inkluusiossa ei myöskään toteudu muiden oppilaiden oikeus yhdenvertaisuuteen tai tasa-arvoisuuteen. Opettajan painiessa yhden oppilaan kanssa, muut uhrataan.

Koulutusjärjestelmä ei kärsi auktoriteettiongelmasta, vaan todellisuudesta vieraantuneiden ihmisten unelmahötöstä.

Pasi Kivisaari

kaupunginvaltuutettu (kesk)

Julkaistu alunperin Eparissa 20.2.2017

Seinäjoen kaupunginteatteri 60 vuotta.

4 huhtikuun, 2024

Minulla on ilo ja kunnia tuoda Seinäjoen kaupungin tervehdys juhlavuotta

akateemiset-aidit

Pieni tyttö

4 huhtikuun, 2024

Kävelin koulun pihamaalla ja puheilleni tuli reilun metrin mittainen pieni

Valtakunnalliset opaskoulutuspäivät ja Seinäjoen oppaat ry 50 vuotta

4 huhtikuun, 2024

Hyvät juhlavieraat Minulla on ilo ja kunnia tuoda Seinäjoen kaupungin

Yhtenä iltana

4 huhtikuun, 2024

Huone oli täynnä väkeä. Alkuillan odotus, ensitulosten optimismi ja toiveikkaat

Neljä vuotta

22 maaliskuun, 2023

Radiomainosta tekemässä

21 maaliskuun, 2023

TV-mainos

21 maaliskuun, 2023

Video puheestani kyselytunnilla 16.2.2023

22 helmikuun, 2023

Omat jalat

9 tammikuun, 2023

Älä kato ittees, kato taivasta. Kari Hotakaisen Luonnon laki -romaani

Kuka puhuisi opettajista?

30 joulukuun, 2022

Yhteiskunnassa on muutamia julkisen alan kivijalka-ammatteja, joiden tehtävänä on rakentaa

Evästeasetukset

Käytämme evästeitä sivustollamme. Evästeet ovat selaimelle tallennettuja teksti­tiedostoja. Toiminnalliset evästeet sisältävät tietoja, jotka ovat välttämättömiä sivuston toiminnalle. Analytiikkaevästeillä saamme sivuston käyttöön ja suoritus­kykyyn liittyviä tietoja. Tarkemmat tiedot kävijätietojen keräämisestä löytyy tietosuojaselosteestamme.