Joutopäivämarkkinat

Arvoisat markkinavieraat, hyvät naiset ja herrat

Minulla on suurenmoinen ilo ja kunnia Seinäjoen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana avata Ylistaron Joutopäivämarkkinat. Kiitos järjestäjille Ylistaron Kilpaveljet, alueen yrittäjät, kaikki mukana olevat järjestöt ja henkilöt, myyjät ja markkinayleisö.

Seinäjoki arvostaa suuresti tapahtumiaan, joita iloksemme on taas alkanut kaupunkiimme virrata. Kaikki me tiedämme, millaisia hankalia aikoja olemme tämän osalta viimeisten vuosien aikana eläneet. Tiedän, että Ylistaron Joutopäivillä ja näillä markkinoilla on perinteet, joita viime vuodet viruksineen ovat haastaneet.

Nyt olemme kuitenkin täällä, tapahtuma kulkee tyylillä monipuolisen ja tasokkaan markkinatapahtuman vauhdittamana. Olemme yhdessä, emme erillään. Kannan myös iloa vahvasta yhteisöllisyydestä, yhdessä tekemisen ja olemisen tavasta, mitä täällä Ylistarossa koemme.

Ylistaro on hyvien yhteyksien paikkakunta, johon liittyy useita maaseutumaisia, vireitä kyliä. Uskon puhuvani koko markkinaväen suulla, kun totean, että Ylistaro on monella tavalla yksi Seinäjoen merkittävimmistä helmistä, jossa on paljon jäljittelemätöntä kauneutta, voimallista historiaa, upeita nähtävyyksiä, eteläpohjalaista luonnetta, jykevää yrittäjyyttä ja elintärkeää alkutuotantoa. Siis monien mahdollisuuksien ja vankan tulevaisuuden kaupunginosakeskus, jonka arvo on myös maakunnallisesti merkittävä.

Olen monella tapaa ylpeä siitä, mitä Ylistaro on ja mitä arvoja se edustaa.

Ylistaro on vankkaa eteläpohjanmaata, siksikin myös maakuntamme haasteet koskettavat kaikkia meitä.

Sananen siis eteläpohjanmaasta, meidän maakunnastamme, siis ilmasta, jota hengitämme. Näin mukavana sunnuntaipäivänä en ala liikaa synkistelemään, mutta tuon joitakin asioita esiin.

Meidän riesanamme on kaksi keskeistä haastetta, joista ensimmäinen on väestökato, joka on koko eteläpohjanmaan ongelma. Siinä ei Seinäjoen kasvu auta, kun maakunta menettää väkeä. Siis syntyvyys on maakunnassa liian alhainen, nuoret karkaavat yliopistoihin (eivätkä palaa) ja huoltosuhde on liian heikko.

Toinen on työvoimapula, joka on osittain myös seurausta parantuneesta työllisyysasteesta, mutta aiheuttanut yrittäjillä henkilöstön saatavuusongelmia, mitkä jarruttavat investointeja ja kasvua.

Erityisen suuri puute työvoimasta on sosiaali- ja terveys­alalla, teollisuudessa ja palvelualoilla. Lähtökohtai­sesti maakunnan työvoimapula on kroonistunut ja näkyy laajasti kaikilla aloilla.

Haasteita piisaa myös inflaatiossa, energian kallistutumisessa kuin alkutuotannon kriisissä, jotka säteilevät valitettavalla tavalla myös niin Ylistarossa kuin kaikkialla muuallakin.

Kaikki me tunnistamme myös murheet lasten ja nuorten hyvinvoinnissa ja tarpeettomassa näköalattomuudessa, jota jatkuvat turvallisuus- ja terveysuhat ovat osittain aiheuttaneet.

Ystävät. Ja tietenkin meillä on myös paljon hyvää ja maakunnassa on paljon tekijöitä, joihin voimme nojata. Yrittäjyyden perinteet, ammattikorkeakoulu, ruokamaakunta, vahva alkutuotanto, hienoja tapahtumia, tekemisen tahtoa, kasvuyrityksiä. Myös Seinäjoen osalta voimme todeta, että kaupunki kasvaa ja kehittyy, kaupunki luo uudistuneen nahkansa myös hyvinvointialueiden aikaan, eikä se tingi periaatteestaan olla eteläpohjalaisuuden eturintamassa tekemässä tulevaisuutta.

Vaikka ilmoilla on siis mainittuja synkkiäkin väristyksiä, ja Venäjä sotii röyhkeällä tavalla, me kyllä tulemme täällä Seinäjoella ja erityisesti Ylistarossa pärjäämään. Tosin se vaatii jokaisella tontilla merkittävää työtä tulevaisuuden eteen. Ylistaron siunaus on myös monesti ollut se, että täältä nousee ihmisiä tekemään, kun tekemisen aika on. Siitä ovat todisteena monet tapahtumat ja järjestöt, joissa toimii uutteria ihmisiä.

Myös näiden markkinoiden sanoma on suurempi kuin itse markkinat. Nämä ovat osoitus yhdessäolosta, jossa saamme toimitella keskenään ja vaihtaa kuulumisia.

Ylistaroa ja Seinäjokea kauttaaltaan kuvaavat kolme tärkeää sanaa. Ne ovat tahto, rohkeus ja vastuullisuus.

Rohkeus on edelläkävijyyttä, kykyä uudistua ja kasvaa. Vastuullisuus on vastuuta asukkaista ja yrityksistä, turvallisuudesta, taloudesta ja kestävästä kehityksestä. Tahto on yrittäjäasennetta, halua tehdä ja onnistua.  

Tässä se on.

Juuri täällä Ylistarossa tässä ja nyt.

Kiitos!

Joutopäivämarkkinat Ylistarossa, kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tervehdys, 31.7.2022

Mitäpä jos

7 joulukuun, 2018

Vanha viisaus on, jos et keksi muuta, kokeile totuutta. Edustamani

Veljeskaupungin liitto

29 lokakuun, 2018

Maakunnassa on toteutunut tai toteutumassa kaksi merkittävää liikennehanketta. Seinäjoen itäisen

isan-nimeen-pasi-kivisaari

Isän nimeen

29 lokakuun, 2018

Isänpäivää vietetään 12. marraskuuta. Isänpäivä merkittiin almanakkoihin vuonna 1970. Virallinen

naisilla-on-kaikki-mita-minulta-puuttuu

Naisilla on kaikki, mitä minulta puuttuu

17 lokakuun, 2018

Etelä-Pohjanmaan keskustanaiset ovat huolissaan kevään eduskuntavaalien ehdokasasettelusta. Asiaa käsiteltiin maakuntalehti

miten-vahan-minusta-jaa

Miten vähän minusta jää

11 heinäkuun, 2018

Kävelin Provinssista kotiin. Olin takussa, liikaa juhlineena ja vaimolla oli

joukko-teloitus

Joukkoteloitus

4 huhtikuun, 2018

Pääsiäisen aikana muisteltiin yli 2 000 vuotta sitten elettyjä aikoja.

kysykaa-mita-voitte-tehda-kaupungille

Kysykää, mitä te voitte tehdä kaupungille

14 helmikuun, 2018

Seinäjoen kaupungissa on viime kuukaudet rakennettu kaupunkistrategiaa. Strategia tarkoittaa suunnitelmaa,

uhrauksia

Uhrauksia

20 helmikuun, 2017

Suomessa koulutuspolittikka on jo vuosia tähdännyt inkluusioon. Inkluusio tarkoittaa, että

tyttoja-ja-poikia

Tyttöjä ja poikia

26 lokakuun, 2016

Helsingin Sanomien Nyt-liite uutisoi (18.10.2016), että peruskoulujen on laadittava tasa-arvosuunnitelma

akateemiset-aidit

Akateemiset äidit

14 syyskuun, 2016

Jääkiekkovalmentaja ja -toimittaja Petteri Sihvonen syytti nettikolumnissaan akateemisia äitejä suomalaisen