Kahden viikon tähden

Varhaiskasvatus ja perusopetus palaavat lähiopetukseen ja -kasvatukseen toukokuun puolessa välissä. Ratkaisu yllätti monet. Moni opettaja toivoi, että etäopetuksella olisi menty lukuvuoden loppuun saakka. Myös edunvalvontajärjestö OAJ kannatti etäopetuksen jatkamista, joskin heidän toiveenaan oli, että kaikki lapset olisi tavattu ainakin kerran ennen kesälomia.

Opetusalan henkilöstön hämmentyneet reaktiot ovat ymmärrettäviä. Koronakevät räjäytti opetuksen tavat uuteen asentoon. Ala taipui nopeasti etäopetukseen ja monet vanhemmat tukivat opettajien työtä kotona. Myös kehitys kehittyi; opettajat alkoivat löytämään omalle tyylilleen sopivammat etäopetusmetodit. Päästiin vauhtiin.

Monet pitävät kahden viikon lähiopetusta tarpeettomana riskinä. Ihmetystä on myös aiheuttanut yliopistosairaaloiden lastenlääkäreiden vakuuttelut siitä, että lapset eivät ole viruksen lähteitä. Monet miettivät – ymmärrettävästi – onko asia näin. Ristiriitaista tietoa on paljon liikkeellä.

Opettajia on myös jo ohjeistettu. Opetusministeri luetteloi käsien pesusta, etäisyyksistä, porrastuksista, tyhjien tilojen käytöstä ja oppilaiden hyppelehtimisestä pihamailla. Ministeri ei tarkoita ohjeillaan pahaa, ainoastaan hyvää, mutta puheille on alan ammattilaisten keskuudessa hyväntahtoisesti hymähdelty. Lasten ja nuorten maailmassa käytäntö ja teoria ovat usein kaukana toisistaan. Aikuisen logiikka ei ole touhukkaan ekaluokkalaisen logiikkaa.

Ihmisen sairastuessa, jokainen meistä kääntää katseensa lääkäreihin ja hoitajiin. Samalla tavalla katseet kääntyvät nyt päiväkoteihin ja kouluihin. Rehtoreihin, opettajiin, ohjaajiin, kasvattajiin ja alan henkilökuntaan. He ovat käytännönläheisiä toimijoita, jotka tunnistavat maailman epätäydellisyyden. Tässäkin tapauksessa he tekevät kaiken, mitä voivat. Ja vähän enemmänkin. Lähiopetuksen alkaessa vastassa on ammattilaisten joukko, jotka tekevät ammattilaisten työtä. Lapset ja nuoret eivät tee kahdessa viikossa oppiennätyksiä, mutta jokaisena päivänä tapahtuu enimmäkseen suurenmoisia asioita.

Rajoittaminen on vaatinut rohkeutta. Vielä suurempaa rohkeutta kuitenkin tarvitaan, kun rajoituksia puretaan. Yhteiskunta ei voi olla loputtomasti kiinni. Virusta ei ole nujerrettu, mutta sen kanssa voi elää.

”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin”. Presidentti Mauno Koiviston sanat ovat taas ajankohtaisia.

Pasi Kivisaari
Kansanedustaja (kesk)

julkaistu Eparissa 6.5.2020

eduskustavaalit-teemat-pasi-kivisaari

Takamiehen metsästys

2 elokuun, 2019

Olin helteestä turvonnut ja edessäni oli ensimmäisen maailman maisema. Istuin

kysykaa-mita-voitte-tehda-kaupungille

Siltarumpupolitiikkaa

9 heinäkuun, 2019

Kansanedustajan tehtäviin kuuluu myös oman alueen edunvalvonta. On huolehdittava, että

Uusi hallitusohjelma on historiallinen työvoitto, joka hakee vertaistaan

4 kesäkuun, 2019

Keskustan eteläpohjalainen kansanedustaja Pasi Kivisaari iloitsee liikunnan ja kulttuurin puolesta.

Niitä askelmia oli 135

22 toukokuun, 2019

Oli sunnuntain ja maanantain välinen yö yli kuukausi sitten. Istuin kotonani

Hallitusneuvotteluihin on luonnollista osallistua

8 toukokuun, 2019

Kansanedustaja Pasi Kivisaari pitää Keskustan osallistumista hallitusneuvotteluihin lopulta luonnollisena ratkaisuna.

Eläkeläiset ovat voimavara

1 huhtikuun, 2019

Kun synnyin minulla oli olemassa molempien vanhempieni vanhemmat sekä isäni

Miten toimia koko alueen edunvalvojana

15 maaliskuun, 2019

Vaasan vaalipiiristä valitaan 16 kansanedustajaa. Vaalien jälkeen vaalikartalta on helposti

Tupakoiva mies

6 maaliskuun, 2019

Oli päivän neljäs ja viimeisin paikka. Heiluin ison ostoskeskuksen pihamaalla

naisilla-on-kaikki-mita-minulta-puuttuu

Korkeakoulupolitiikkaa eteläpohjalaisittain

3 helmikuun, 2019

Olin mukana viettämässä Seinäjoen yliopistokeskuspäivän juhlaa torstaina 31.1.2019. Ohjelmassa kuultiin

Sitä aikaa ei enää ole

16 tammikuun, 2019

Istuin autossa. Vierelläni autoa ajoi poikani, joka oli juuri täyttänyt