Kahden viikon tähden

Varhaiskasvatus ja perusopetus palaavat lähiopetukseen ja -kasvatukseen toukokuun puolessa välissä. Ratkaisu yllätti monet. Moni opettaja toivoi, että etäopetuksella olisi menty lukuvuoden loppuun saakka. Myös edunvalvontajärjestö OAJ kannatti etäopetuksen jatkamista, joskin heidän toiveenaan oli, että kaikki lapset olisi tavattu ainakin kerran ennen kesälomia.

Opetusalan henkilöstön hämmentyneet reaktiot ovat ymmärrettäviä. Koronakevät räjäytti opetuksen tavat uuteen asentoon. Ala taipui nopeasti etäopetukseen ja monet vanhemmat tukivat opettajien työtä kotona. Myös kehitys kehittyi; opettajat alkoivat löytämään omalle tyylilleen sopivammat etäopetusmetodit. Päästiin vauhtiin.

Monet pitävät kahden viikon lähiopetusta tarpeettomana riskinä. Ihmetystä on myös aiheuttanut yliopistosairaaloiden lastenlääkäreiden vakuuttelut siitä, että lapset eivät ole viruksen lähteitä. Monet miettivät – ymmärrettävästi – onko asia näin. Ristiriitaista tietoa on paljon liikkeellä.

Opettajia on myös jo ohjeistettu. Opetusministeri luetteloi käsien pesusta, etäisyyksistä, porrastuksista, tyhjien tilojen käytöstä ja oppilaiden hyppelehtimisestä pihamailla. Ministeri ei tarkoita ohjeillaan pahaa, ainoastaan hyvää, mutta puheille on alan ammattilaisten keskuudessa hyväntahtoisesti hymähdelty. Lasten ja nuorten maailmassa käytäntö ja teoria ovat usein kaukana toisistaan. Aikuisen logiikka ei ole touhukkaan ekaluokkalaisen logiikkaa.

Ihmisen sairastuessa, jokainen meistä kääntää katseensa lääkäreihin ja hoitajiin. Samalla tavalla katseet kääntyvät nyt päiväkoteihin ja kouluihin. Rehtoreihin, opettajiin, ohjaajiin, kasvattajiin ja alan henkilökuntaan. He ovat käytännönläheisiä toimijoita, jotka tunnistavat maailman epätäydellisyyden. Tässäkin tapauksessa he tekevät kaiken, mitä voivat. Ja vähän enemmänkin. Lähiopetuksen alkaessa vastassa on ammattilaisten joukko, jotka tekevät ammattilaisten työtä. Lapset ja nuoret eivät tee kahdessa viikossa oppiennätyksiä, mutta jokaisena päivänä tapahtuu enimmäkseen suurenmoisia asioita.

Rajoittaminen on vaatinut rohkeutta. Vielä suurempaa rohkeutta kuitenkin tarvitaan, kun rajoituksia puretaan. Yhteiskunta ei voi olla loputtomasti kiinni. Virusta ei ole nujerrettu, mutta sen kanssa voi elää.

”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin”. Presidentti Mauno Koiviston sanat ovat taas ajankohtaisia.

Pasi Kivisaari
Kansanedustaja (kesk)

julkaistu Eparissa 6.5.2020

Mitäpä jos

7 joulukuun, 2018

Vanha viisaus on, jos et keksi muuta, kokeile totuutta. Edustamani

Veljeskaupungin liitto

29 lokakuun, 2018

Maakunnassa on toteutunut tai toteutumassa kaksi merkittävää liikennehanketta. Seinäjoen itäisen

isan-nimeen-pasi-kivisaari

Isän nimeen

29 lokakuun, 2018

Isänpäivää vietetään 12. marraskuuta. Isänpäivä merkittiin almanakkoihin vuonna 1970. Virallinen

naisilla-on-kaikki-mita-minulta-puuttuu

Naisilla on kaikki, mitä minulta puuttuu

17 lokakuun, 2018

Etelä-Pohjanmaan keskustanaiset ovat huolissaan kevään eduskuntavaalien ehdokasasettelusta. Asiaa käsiteltiin maakuntalehti

miten-vahan-minusta-jaa

Miten vähän minusta jää

11 heinäkuun, 2018

Kävelin Provinssista kotiin. Olin takussa, liikaa juhlineena ja vaimolla oli

joukko-teloitus

Joukkoteloitus

4 huhtikuun, 2018

Pääsiäisen aikana muisteltiin yli 2 000 vuotta sitten elettyjä aikoja.

kysykaa-mita-voitte-tehda-kaupungille

Kysykää, mitä te voitte tehdä kaupungille

14 helmikuun, 2018

Seinäjoen kaupungissa on viime kuukaudet rakennettu kaupunkistrategiaa. Strategia tarkoittaa suunnitelmaa,

uhrauksia

Uhrauksia

20 helmikuun, 2017

Suomessa koulutuspolittikka on jo vuosia tähdännyt inkluusioon. Inkluusio tarkoittaa, että

tyttoja-ja-poikia

Tyttöjä ja poikia

26 lokakuun, 2016

Helsingin Sanomien Nyt-liite uutisoi (18.10.2016), että peruskoulujen on laadittava tasa-arvosuunnitelma

akateemiset-aidit

Akateemiset äidit

14 syyskuun, 2016

Jääkiekkovalmentaja ja -toimittaja Petteri Sihvonen syytti nettikolumnissaan akateemisia äitejä suomalaisen