Tyttöjä ja poikia

Helsingin Sanomien Nyt-liite uutisoi (18.10.2016), että peruskoulujen on laadittava tasa-arvosuunnitelma ensi vuoden alkuun mennessä.Uutinen oli otsikoitu näyttävästi ja sen kärki oli hätkähdyttävä. Opetushallituksen Tasa-arvotyö on taitolaji-oppaassa suositeltiin opettajia kutsumaan oppilaita etunimillä ja unohtamaan jaottelut tyttöihin ja poikiin. Lisäksi uutiseen liitettiin opetusneuvos Satu Elon haastattelu, jossa esitettiin toive, että koulujen ruokajonotkin olisivat sekaryhmiä. Monella alan ihmisellä meni hermot. Ovatko nämä neuvokset tosissaan pohtineet näitä?Uutinen peruskoulujen tasa-arvosuunnitelmien laadintaan liittyvästä opaskirjasta lähti leviämään sosiaalisessa mediassa voimalla. Timo Soini epäili blogissaan, että pytingissä eivät ole kaikki valot päällä. Opetushallitus kiirehti oikomaan väitteitä. Opetushallitus alleviivasi, ettei kukaan ole kieltämässä poikien kutsumista pojiksi ja tyttöjä tytöiksi. Tasa-arvotyö on taitolaji-opas kehottaa Opetushallituksen mukaan sukupuolitietoisuuteen, eikä kiellä sukupuolia.Opas teilattiin otsikon pohjalta. Syntyi käsitys, että Opetushallituksessa puuhastelevat elämälle vieraantuneet pölvästit, joiden suurimpia saavutuksia on keksiä ajankulua kouluille, joilla ei ole muuta tekemistä.

Opas ei kuitenkaan ole pelkkää sanahelinää. Se ei ole niitä julkaisuja, joiden olemassaolosta koulujen kirjahyllyillä ei tiedä kukaan. Oppaassa on hetkensä. Sen ansio on pölyttää lukkiutuneita sukupuolikäsityksiä kilteistä ja ahkerista tytöistä tai luovista ja rohkeista pojista. Sen ansio on kyseenalaistaa stereotyyppisiä sukupuolirooleja, työnjakoa ja rohkaista opettajia ohjaamaan tyttöjä ja poikia niin, että he voivat tehdä koulutus- ja uravalintoja ominaisuuksiensa ja vahvuuksiensa – ei sukupuolensa – perusteella. Sen ansio on julkituoda oikeutettu väite; onko peruskoulutus sittenkään tasa-arvoista?

Tasa-arvon ydin ei kuitenkaan ole julistuksissa, jossa biologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset erot tasoitetaan kauniisti muotoiltuun tasa-arvosuunnitelmaan. Meillä on edelleen käsissämme tyttöjä ja poikia, ihmisiä. Koulut ovat väsyneitä vaatimuksiin, joita etulinjassa ei tunnisteta.

Aika harva enää rohkenee kysyä, leimaantumatta sukupuolistereotypiaan, mikä poikia vaivaa. He ovat kuutamolla – toisin kuin tytöt – esimerkiksi lukutaidossa. Kielellisten vaikeuksien lisäksi pojilla on enemmän tarkkaavaisuuden ongelmia kuten ylivilkkautta. Pojat alisuorittavat, surffailevat kouluvuodet, eivätkä opi ponnistelemaan. He tulevat huonommin toimeen opettajien kanssa. Tehostettua tai erityistä tukea saavista oppilaista selkeä enemmistö on poikia. Voisiko tasa-arvon nimissä kysyä, kuka murehtisi poikia?

Pasi Kivisaari

kaupunginvaltuutettu (kesk)

Julkaistu alunperin Eparissa 26.10.2016
joukko-teloitus

Joukkoteloitus

huhtikuu 4, 2018

Pääsiäisen aikana muisteltiin yli 2 000 vuotta sitten elettyjä aikoja.

kysykaa-mita-voitte-tehda-kaupungille

Kysykää, mitä te voitte tehdä kaupungille

helmikuu 14, 2018

Seinäjoen kaupungissa on viime kuukaudet rakennettu kaupunkistrategiaa. Strategia tarkoittaa suunnitelmaa,

uhrauksia

Uhrauksia

helmikuu 20, 2017

Suomessa koulutuspolittikka on jo vuosia tähdännyt inkluusioon. Inkluusio tarkoittaa, että

tyttoja-ja-poikia

Tyttöjä ja poikia

lokakuu 26, 2016

Helsingin Sanomien Nyt-liite uutisoi (18.10.2016), että peruskoulujen on laadittava tasa-arvosuunnitelma

akateemiset-aidit

Akateemiset äidit

syyskuu 14, 2016

Jääkiekkovalmentaja ja -toimittaja Petteri Sihvonen syytti nettikolumnissaan akateemisia äitejä suomalaisen