Taiteen merkityksestä yhteisöllisyydelle

Puhe päiväkoti Tähden avajaisissa 10.9.2021

Arvoisat juhlavieraat

Minulla on ilo ja kunnia toimia puhujana, kun juhlistamme uutta päiväkoti Tähteä ja sen yhteyteen valmistunutta taiteilija Jani Rättyän Isoset-valotaideteosta.

Uusi päiväkoti on kaupungille aina positiivinen asia. Se kertoo, että kykenemme investoimaan ja se kertoo, että kuntaan syntyy lapsia. Uusi päiväkoti on viesti siitä, että kunta menee eteenpäin ja uskoo tulevaan. Täällä on huomisen kasvot.

Seinäjoki on kasvukeskus ja tulevaisuutemme näyttää valoisalta. Pieniin seinäjokisiin on viime vuosina panostettu paljon. Uusimpana esimerkkinä tämä päiväkoti Tähti.

Olen ylpeä, että Seinäjoki kykenee ja haluaa panostaa päiväkoteihin. Tämä päiväkotirakennus itsessään on jo hieno taideteos ja sen kruunaa Isoset-valotaideteos.

Hieno arkkitehtuuri ja päiväkotien yhteyteen sijoitettu taide ei taatusti mene hukkaan. Päinvastoin; se saapuu ihmisten luo.

Lapsissa on tulevaisuus, mutta lasten elämä on tässä ja nyt. Me emme vain kasvata lapsiamme pärjäämään elämässä vaan haluamme heidän parastaan joka päivä. Se tarkoittaa asioiden katsomista myös lasten perspektiivistä. Kun tehdään päiväkoti, niin ikkunat ja lavuaarit asennetaan matalalle.

Arjessa meillä aikuisilla on usein kiire ja me kuljemme sivuillemme vilkuilematta. Lapset taas saattavat käyttää lyhyeenkin matkaan pitkän ajan. Lapset ovat loputtoman kiinnostuneita ja uteliaita.

Rehtorina tiedän, että moni pieni aamuinen myöhästyjä on kyllä kotoa lähtiessään ollut ajoissa. Matkalla kohdattu uusi ja ihmeellinen on vienyt huomion ja ajankulku on päässyt unohtumaan. Lapsen yli hyökyy ajattomuus hänen hypellessään matkan varrella olevien viivojen, vesilätäköiden tai kivien ylitse. Niiden ylihän pitää hypellä, koska ne sattuvat olemaan siinä. Se maailma on tässä ja nyt. Samalla tavallahan taiteenkin kokee tässä ja nyt, aina uudelleen. Taiteella on lapsen mieli.

Päiväkoti Tähti tarjoaa erinomaiset puitteet lapsille innostua, tutkia ja leikkiä. Rakennuksen jokaiseen kulmaan ja koloon tullaan varmasti tutustumaan ja ne hyväksi havaitsemaan. Päiväkotia ympäröivä luonto on piste iin päälle.

Olen kansanedustajana saanut työskennellä muutaman vuoden eduskunnassa. Eduskuntatalo on kokonaistaideteos, joka huokuu arvokkuutta ja luo työpäiviini juhlavan ilmapiirin. Eduskunnan rakennukset sisältävät tuhansia yksittäisiä taideteoksia ja huomaan jatkuvasti olevani taiteen ympäröiminä. Tietyt teokset ohitan päivittäin ja ne ovat kuin tuttuja maamerkkejä. Löydän yhä uusia teoksia ja välistä ehdin jopa hetkeksi niiden eteen pysähtyä.

Vaikka joskus voi muultakin näyttää niin eduskunnassa on aivan kelpo työilmapiiri. Uskallan väittää, että se on suurelta osin rakennusten ja niissä olevan taiteen ansiota. Suomesta on kautta vuosikymmenten rakennettu hyvinvointivaltioita, taiteen keskellä. Sitä samaa ajatusta toteutetaan myös täällä Eskoossa.

Tiedämme, että taiteella ja kulttuurilla yleensä on hyvinvointiamme edistävä vaikutus. Viime aikoina olemme sen saaneet kantapään kautta kokea, kun Korona toi mukanaan rajoitukset ja monien kulttuuri- ja taidetapahtumien peruutukset.

Vaihtoehtojen puuttuessa ulkona liikkuminen on lisääntynyt. Lenkkipolut, puistot ja puistojen patsaat ovat saaneet uusia kävijöitä ja kokijoita. Epäilen, että aika monella lenkillä kuljetaan jatkossa tutustumaan Tähteen ja Isosiin.

Olen varma, että päiväkodin yhteyteen sijoitettu taideteos lisää lasten luovuutta. Kauneus on katsojan silmissä ja lapset taatusti löytävät taideteoksista uusia, ennen tuntemattomia puolia, joita ei ehkä taiteilijakaan ole ajatellut.

Taideteoksesta voi myös muodostua alueen maamerkki ja ylpeyden aihe. Varmasti se lisää alueen vetovoimaa ja viihtyisyyttä. Vaikka tarkkaa arvoa ei liene mahdollista laskea, ei sovi myöskään unohtaa taloudellista puolta. Taide toimii taloudellisen menestyksen lähteenä, joskus suoraan ja joskus mutkan kautta, mutta kuitenkin.

Taide luo myös pohjaa arkipäivän taidekasvatukselle. Juuri sille työlle, joita päiväkodeissa tehdään. Ja parhaimmillaan siitä kumpuaa ideoita ja matkaeväitä tulevaisuudelle. Taidekasvatus voi auttaa pientä ihmistä löytämään itsessään piileviä voimavaroja: ilmaisemisen, tunnistamisen sekä ajattelemisen mahdollisuuksia. Siis yhteyttä omaan luovuuteen.

Taide on keskellämme ja se on tarkoitettu meille kaikille vauvasta vaariin. Sitä voidaan suosia kaikkialla, kuten päiväkodissa, ja sitä oikeastaan pitääkin suosia kaikkialla. Taide aina todentaa sen, että maailmassa on hyviä asioita. Ja varmasti syksyn pimenevinä iltoina ja päivinä juuri valotaideteos ottaa paikkansa. Taiteella on lapsen mieli.

Paljon onnea Päiväkoti Tähdelle. Kiitos.

Mitäpä jos

7 joulukuun, 2018

Vanha viisaus on, jos et keksi muuta, kokeile totuutta. Edustamani

Veljeskaupungin liitto

29 lokakuun, 2018

Maakunnassa on toteutunut tai toteutumassa kaksi merkittävää liikennehanketta. Seinäjoen itäisen

isan-nimeen-pasi-kivisaari

Isän nimeen

29 lokakuun, 2018

Isänpäivää vietetään 12. marraskuuta. Isänpäivä merkittiin almanakkoihin vuonna 1970. Virallinen

naisilla-on-kaikki-mita-minulta-puuttuu

Naisilla on kaikki, mitä minulta puuttuu

17 lokakuun, 2018

Etelä-Pohjanmaan keskustanaiset ovat huolissaan kevään eduskuntavaalien ehdokasasettelusta. Asiaa käsiteltiin maakuntalehti

miten-vahan-minusta-jaa

Miten vähän minusta jää

11 heinäkuun, 2018

Kävelin Provinssista kotiin. Olin takussa, liikaa juhlineena ja vaimolla oli

joukko-teloitus

Joukkoteloitus

4 huhtikuun, 2018

Pääsiäisen aikana muisteltiin yli 2 000 vuotta sitten elettyjä aikoja.

kysykaa-mita-voitte-tehda-kaupungille

Kysykää, mitä te voitte tehdä kaupungille

14 helmikuun, 2018

Seinäjoen kaupungissa on viime kuukaudet rakennettu kaupunkistrategiaa. Strategia tarkoittaa suunnitelmaa,

uhrauksia

Uhrauksia

20 helmikuun, 2017

Suomessa koulutuspolittikka on jo vuosia tähdännyt inkluusioon. Inkluusio tarkoittaa, että

tyttoja-ja-poikia

Tyttöjä ja poikia

26 lokakuun, 2016

Helsingin Sanomien Nyt-liite uutisoi (18.10.2016), että peruskoulujen on laadittava tasa-arvosuunnitelma

akateemiset-aidit

Akateemiset äidit

14 syyskuun, 2016

Jääkiekkovalmentaja ja -toimittaja Petteri Sihvonen syytti nettikolumnissaan akateemisia äitejä suomalaisen