Todelliset voittajat

Ethän ajattele, että syytän. Se ei ole tarkoitukseni. Kerron havainnoistani, jollaisina vuoden tapahtumat koen. Yhden miehen näkökulmasta.

Koronavuoden suurimmat voittajat ovat hyväosaisia, sellaisia kuin minä. Olemme toki joutuneet vetelemään maskia kasvoille, jurottamaan karanteeneissa, pesemään käsiä ja jättämään syntymäpäiväjuhlia väliin. Olemme tunteneet alakuloa, pelkoa ja huolta. Monet ovat murehtineet muuttuneita töitään, lastensa harrastuksia, peruuntuneita teatterireissuja ja toistuvia arki-iltoja. Joillekin työ on muuttunut sameaksi etäelämäksi tai työmaan etähipsutteluksi. Olemme myös seurailleet uutisia ja NHL-tulosten ohella, katsahtaneet päivän koronaluvut.

Osaamme myös uhriutua. Siunailla, miten Lapin reissulla ei ole päässyt ravintoloihin tai kalenterissa ei ole ulkomaanmatkaa. Olemme punnerrelleet olohuoneissa ja hiihtäneet lipsuvin suksin.

Hyväosaiset, minä ja muut, olemme kertoneet koettelemuksemme. Sanoneet, miten vaikeaa aikaa elämme. Miten paljosta olemme luopuneet.

Se hätä on kuultu. Meillä ei ole mitään hätää.

Suurimmat häviäjät ovat muualla. Ne ovat kerrostalon yksiössä käveleviä vanhuksia, palvelutaloissa puolitajuttomiksi lamaantuneita entisiä muurareita, sairaanhoitajia, maanviljelijöitä ja kauppiaita. Ne ovat niitä, joiden rakentamaa yhteiskuntaa elämme mennessämme terveyskeskuksiin, viedessämme lapsia päiväkotiin tai kouluihin, lähettäessämme jälkikasvua yliopistoihin tai kutsuessamme ystäviämme maanteitä pitkin kylään.

Suurimmat häviäjät ovat myös koronavuotta kituuttaneet lapset ja nuoret, elämänsä ensikertaisuutta menettävät pienet, joiden opettajat puhuvat maskien takaa ja sanovat, että nyt ei voi halailla. Tai ne nuoret, jotka jo opiskelevat etäyhteyksiensä takaa, kohtaavat toisensa omista kämpistään käsin, eivätkä tunne toisiaan. He eivät hortoile haalareissaan pitkin kaupunkien katuja, kuten kuuluisi tehdä, oppiakseen elämää. He ovat voimattomia ja yksin.

Häviäjiä ovat yrittäjät, eivät kaikki, mutta monet. He katselevat tilinauhojaan, joiden näkymissä ei paista aurinko, latailevat netistä ministeriön yritystukia, joita tulkintaa ei kukaan ymmärrä. Ja jaksavat uskoa, että huomenna joku tulee käymään. Häviäjät soittelevat kitaraa, näyttelevät tai laulavat, pyörittävät liikuntaseuraa tai ravintolaa. Tai ne, jotka tekevät tapahtumia, jotta meidän arkemme olisi juhla.

He ovat häviäjiä. Mutta meillä on asiat hyvin.

Pasi Kivisaari
kansanedustaja (kesk.)

julkaistu Eparissa 14.4.2021

Mitäpä jos

7 joulukuun, 2018

Vanha viisaus on, jos et keksi muuta, kokeile totuutta. Edustamani

Veljeskaupungin liitto

29 lokakuun, 2018

Maakunnassa on toteutunut tai toteutumassa kaksi merkittävää liikennehanketta. Seinäjoen itäisen

isan-nimeen-pasi-kivisaari

Isän nimeen

29 lokakuun, 2018

Isänpäivää vietetään 12. marraskuuta. Isänpäivä merkittiin almanakkoihin vuonna 1970. Virallinen

naisilla-on-kaikki-mita-minulta-puuttuu

Naisilla on kaikki, mitä minulta puuttuu

17 lokakuun, 2018

Etelä-Pohjanmaan keskustanaiset ovat huolissaan kevään eduskuntavaalien ehdokasasettelusta. Asiaa käsiteltiin maakuntalehti

miten-vahan-minusta-jaa

Miten vähän minusta jää

11 heinäkuun, 2018

Kävelin Provinssista kotiin. Olin takussa, liikaa juhlineena ja vaimolla oli

joukko-teloitus

Joukkoteloitus

4 huhtikuun, 2018

Pääsiäisen aikana muisteltiin yli 2 000 vuotta sitten elettyjä aikoja.

kysykaa-mita-voitte-tehda-kaupungille

Kysykää, mitä te voitte tehdä kaupungille

14 helmikuun, 2018

Seinäjoen kaupungissa on viime kuukaudet rakennettu kaupunkistrategiaa. Strategia tarkoittaa suunnitelmaa,

uhrauksia

Uhrauksia

20 helmikuun, 2017

Suomessa koulutuspolittikka on jo vuosia tähdännyt inkluusioon. Inkluusio tarkoittaa, että

tyttoja-ja-poikia

Tyttöjä ja poikia

26 lokakuun, 2016

Helsingin Sanomien Nyt-liite uutisoi (18.10.2016), että peruskoulujen on laadittava tasa-arvosuunnitelma

akateemiset-aidit

Akateemiset äidit

14 syyskuun, 2016

Jääkiekkovalmentaja ja -toimittaja Petteri Sihvonen syytti nettikolumnissaan akateemisia äitejä suomalaisen