Lapuan Yrittäjät 9.11.2019

Puhuttaessa muutokset mahdollisia

Arvoisat juhlavieraat,

on suuri kunnia olla mukana juhlistamassa Lapuan Yrittäjät ry:n 70-vuotista taivalta. Todella iso kiitos kutsusta.

Lapua on yrittäjyyskaupunki ja Etelä-Pohjanmaa on yrittäjyysmaakunta. Yrittäjämäinen asenteemme on laajalti tunnettu ja todistettu.  Yritystiheys on täällä Suomen korkeimpia ja yrittäjien osuus työssäkäyvistä on koko maan korkein.

Yrittäjyys on siis meillä erityisen vahva voimavara. Se on luissa ja ytimissä.

Minulla on omakohtaisia kokemuksia monista lapualaisista yrittäjistä. Olen elämäni ensimmäiset 20 vuotta kuljeskellut näitä katuja ja hengitellyt tätä ilmaa, muistan 70-luvun Kauppakadun, sen varrella olleet yritykset, muistan 80-luvun, jolloin kasvava nuorimies laajensi reviiriään ja kuljeskeli kylällä kuin vanha tekijä.

Muistan lapsuudestani, että monet kauppakeskukset olivat jättiläisiä.  Osuusliike Laaja oli kuin Tuurin kyläkauppa – ihmeellisyyksiä täynnä oleva isokokoinen Centrum-liiketalo. Lapuan Osuuskauppa – jossa isänikin työskenteli – avasi Sokos-tavaratalonsa hiukan Laajaa myöhemmin. Vuonna 1976 Keskustassa avattiin K-Tähkämarket – sekin oli nuoren miehen silmissä jättiläinen. Myöhemmin liikerakennusten alue laajentui läheisille poikkikaduille, mm. Oskarinkadulle ja Asemakadulle. Niissä maisemissa minä vartuin.

Lapsuusvuosieni suuri yritykseni oli Hai­su. Moni muis­taa pienen ki­os­kin, joka si­jait­si en­sin Ko­so­lan­ris­til­lä ja muut­ti sii­tä kau­pun­gin­ta­lon kul­mal­le. Haisu oli minun lempipaikkani, josta sai yhdellä markalla valtavan määrän irtokarkkeja. Ne olivat käärittynä tötterön muotoiseen paperikääröön. Toinen oli Inva; sympaattinen kahvila-kioski keskellä Lapuaa. Ja lukuisat muut paikat. Yritykset, jotka ovat pala historiaani.

Tänä päivänä Lapualla on yli tuhat yritystä, joista osa yli satavuotiaita (Lapuan Valu 110v, Annalan kutomo 102v ja Lapua Patruuna syntynyt vuonna 1923). Todella iso kunnioitus näitä toimijoita kohtaan. Jokaista toimijaa kohtaan.

Hyvät kuulijat. Tarkoitukseni ei ole nyt loukata ketään, mutta olen huomannut yhtäläisyyksiä yrittäjien ja poliitikkojen välillä. Yrittäjän pomona ovat asiakkaat ja poliitikon pomona ovat äänestäjät. Yrittäjiä ja poliitikkona yhdistää ehkä eniten se, että ainoa keino rakentaa pitkäjänteistä menestystä on palvella hyvin ja nöyrästi. Asiakas on aina oikeassa ja äänestystulos on aina oikein.

Juhlapuheissa on tapana sanoa, että juuri te hyvät kuulijat olette maamme selkäranka. Tänään sen voi kuitenkin todeta puhtaalla omallatunnolla. Yrittäjät toimivat monessa asiassa hyvänä esimerkkinä ja me muut voisimme ottaa monesti oppia yrittäjistä.

Yrittäjät ovat tutkitusti työstään innostuneita ja he ovat aina kehittämässä uutta tai kehittymässä ammatissaan. Mikään ei taida yrittäjästä olla koskaan tarpeeksi hyvin, vaan aina voi parantaa ja kasvaa. Tällaista asennetta kaipaa meistä jokainen.

Yrittäjät ovat tunnetusti muita valmiimpia ottamaan riskejä. Harkitun riskin ottamisessa ei ole mitään väärää, vaikka tulos ei aina olisikaan toivotun kaltainen. Kukin meistä saa oman luonteensa mukaan olla juuri niin varovainen kuin tahtoo, mutta riskin ottamisen rohkeus on yksi niistä asioista, joista mahdollisimman moni voisi ottaa oppia yrittäjiltä.

Meidän poliitikkojen on taattava se, että Suomessa on hyvä yrittää ja omistaa. Jos meillä ei ole yrityksiä, meillä ei ole työpaikkoja. Jos meillä ei ole työpaikkoja, meillä ei ole verotuloja. Ja jos meillä ei ole verotuloja, meillä ei ole palveluja, joita tarvitsemme. Suomalaiseen hyvinvointivaltioon on varaa vain hyvien suomalaisten yritysten ansiosta.

Suomen suunta ratkaistaan vaaleissa. Kulloinenkin hallituskokoonpano ratkaisee myös suhtautumisen yrittäjiin. Poliittiset liikkeet suhtautuvat eri tavalla yrittämiseen ja omistamiseen. Erot Suomessa ovat kuitenkin onneksi vielä aika pieniä.

Hyvät kuulijat. Politiikan ei saa olla poukkoilevaa, vaan tulevaisuutta on pystyttävä ennustamaan. Yrittäjä tekee suunnitelmia pitkälle tulevaisuuteen, yli yhden vaalikauden päähän. Isot muutokset toteutettavassa politiikassa aiheuttavat hankaluuksia.

Uudet työpaikat ovat tällä vuosituhannella syntyneet pääasiassa pieniin ja keskisuuriin -yrityksiin. Ottamalla riskejä, onnistumalla ja kasvattamalla yrityksiään yrittäjät luovat työpaikkoja, nostavat työllisyysastetta ja pienentävät työttömyyttä. Kaikkien meidän on syytä ymmärtää, että tällöin syntyy hyvinvointia myös muille ihmisille ja koko Suomelle. On ensiarvoisen tärkeää, että koko Suomessa on mahdollista yrittää ja menestyä yrittäjänä. Lapua ja Lapuan Yrittäjät ovat olleet tässä eturintamassa jo 70 vuoden ajan.

Yksi maamme suurimmista ongelmista, työttömyys, ei vähene ilman yrittäjiä. Jotta yrittäjä uskaltaa palkata, investoida ja ottaa enemmän riskiä, tarvitaan uudistuksia työmarkkinoilla, panostuksia koulutukseen ja osaamiseen, vapaita markkinoita ja reilua kilpailua.

Yrittäjiä tarvitaan ratkomaan myös muita julkisen talouden ongelmia. Melkein kaikki julkiset palvelut voidaan tuottaa ainakin osin yksityisten yritysten voimin.

Myös isot maailmanlaajuiset ongelmat ilmastonmuutoksesta, ruuan riittävyyteen ja hyvinvoinnin turvaamiseen kaikille, tarvitsevat yrittäjiä keksimään ratkaisuja. Yrittäjyys on jo nostanut miljardeja ihmisiä köyhyydestä ja se on ollut merkittävä globaalin hyvinvoinnin ja kasvun lähde. Se on ansio, jota ei koskaan korosteta liikaa.

Hyvät juhlavieraat. Minäkin täällä Lapualla vartuin yrittäjän poikana. Isälläni Martilla oli varsin pitkään urheiluliike – Kivisaaren Sporttikauppa – jonka uskon teidän monien hyvin muistavan. Muistan siitä ajasta paljon hyvää. Nuoresta miehestä oli kiehtovaa, kun kaupassa oli paljon urheilutavaraa, joita saattoi nyppiä, hipelöidä ja kinuta isältä, että saisinko minäkin nämä lenkkarit, nämä sukset, nämä vaatteet ja tämän polkupyörän. Aika usein sain. Lisäksi olin liikkeessä apupoikana, yritin myydä tavaraa ja ojennella paikkoja. Liikkeessä kulki paljon myös vakiasiakkaita – osa heistä tuli vain juttelemaan ja parantamaan maailmaa. Vaikka se ei bisneksen kannalta ollut aina ihan parasta, muodostui kaupasta kuitenkin monelle ihmiselle pieni tori, jossa oli mukava tehdä päiväkäynti. Tämäkin on tärkeä näkökulma, josta ei aina niin mainita. Yritykset ovat kaupanteon lisäksi monille mahdollisuus tavata ihmisiä, saada palvelua ja parantaa maailmaa.

Kuten todettua, yritykset antavat suomalaiselle yhteiskunnalle paljon hyvinvointia. Yrittäjän näkökulmasta on myös rehellistä todeta, että aina hyvinvointi ei kohdistu itse yrittäjään. Yrittäjien työ on kovin haasteellista, stressaavaa ja kuluttavaa. He repivät selkänahastaan aikaa – usein oman jaksamisen äärirajoilla. Monet yrittäjät voivat vain haaveilla niistä oikeuksista, mitä monilla muilla aloilla on olemassa. Yrittäjyyden tarinat kertovat myös loppuun palamisista, maksuvaikeuksista ja tilanteista, joissa seinä on tullut vastaan.

Vaikka Lapualla on – Lapuan Yrittäjienkin 70-vuotisen historian aikana – yrityksiä tullut ja mennyt, on siinä ajanjaksossa paljon ainutlaatuista. Se on tarina sinnikkyydestä, se on tarina paikkakunnasta, se on tarina edunvalvonnasta, se on tarina onnistumisista ja se on tarina elämästä. Se on ihmisenkokoinen tarina.

Lapuan Yrittäjät saavat suurella ylpeydellä juhlistaa taivaltaan. Yrittäjät ovat kannatelleet tätä paikkakuntaa niin kauan kuin Lapua on ollut olemassa. Tänä päivänä Lapualla on väkevä joukko erikokoisia yrityksiä, joista voimme olla kovin kiitollisia. Yrityskentän rikkaus on monipuolisuus. Täällä on pitkän historian omaavia yrittäjiä, perheyrityksiä, uusia yrityksiä, suuria ja pieniä. Ne kaikki ovat tärkeitä.

Vaikka Lapua mielletään ittelliseksi – jota se hyvällä tavalla onkin – on tänne aina saanut tulla yrittämään. Moni on niin tehnytkin.

Juhlavieraat. Lapualla on hyvä tulevaisuus. Se tulevaisuus on Yrittäjien Lapua.

 

Otetaan siis mallia yrittäjistä ja toivotetaan heille onnea ja menestystä.

Pasi Kivisaari

kansanedustaja (Kesk), Seinäjoki

 

Mitäpä jos

7 joulukuun, 2018

Vanha viisaus on, jos et keksi muuta, kokeile totuutta. Edustamani

Veljeskaupungin liitto

29 lokakuun, 2018

Maakunnassa on toteutunut tai toteutumassa kaksi merkittävää liikennehanketta. Seinäjoen itäisen

isan-nimeen-pasi-kivisaari

Isän nimeen

29 lokakuun, 2018

Isänpäivää vietetään 12. marraskuuta. Isänpäivä merkittiin almanakkoihin vuonna 1970. Virallinen

naisilla-on-kaikki-mita-minulta-puuttuu

Naisilla on kaikki, mitä minulta puuttuu

17 lokakuun, 2018

Etelä-Pohjanmaan keskustanaiset ovat huolissaan kevään eduskuntavaalien ehdokasasettelusta. Asiaa käsiteltiin maakuntalehti

miten-vahan-minusta-jaa

Miten vähän minusta jää

11 heinäkuun, 2018

Kävelin Provinssista kotiin. Olin takussa, liikaa juhlineena ja vaimolla oli

joukko-teloitus

Joukkoteloitus

4 huhtikuun, 2018

Pääsiäisen aikana muisteltiin yli 2 000 vuotta sitten elettyjä aikoja.

kysykaa-mita-voitte-tehda-kaupungille

Kysykää, mitä te voitte tehdä kaupungille

14 helmikuun, 2018

Seinäjoen kaupungissa on viime kuukaudet rakennettu kaupunkistrategiaa. Strategia tarkoittaa suunnitelmaa,

uhrauksia

Uhrauksia

20 helmikuun, 2017

Suomessa koulutuspolittikka on jo vuosia tähdännyt inkluusioon. Inkluusio tarkoittaa, että

tyttoja-ja-poikia

Tyttöjä ja poikia

26 lokakuun, 2016

Helsingin Sanomien Nyt-liite uutisoi (18.10.2016), että peruskoulujen on laadittava tasa-arvosuunnitelma

akateemiset-aidit

Akateemiset äidit

14 syyskuun, 2016

Jääkiekkovalmentaja ja -toimittaja Petteri Sihvonen syytti nettikolumnissaan akateemisia äitejä suomalaisen