Uhrauksia

Suomessa koulutuspolittikka on jo vuosia tähdännyt inkluusioon. Inkluusio tarkoittaa, että kaikki oppilaat käyvät koulua yhdessä, yhteinen opetus on järjestetty oppilaiden yksilöllisten edellytysten mukaisesti ja jokainen tuntee olevansa hyväksytty.Yhteinen koulu kaikille merkitsee kaikkien oppilaiden kasvamista koulutusjärjestelmässä, jossa ei ole erillisiä erityisluokkia tai -kouluja.Erityisluokkia onkin purettu nopealla tahdilla. Yleisopetukseen on integroitu huomattava määrä oppilaita, jotka aikaisemmin ovat opiskelleet pienluokissa.

Inkluusion ajatus on kaunis. Yhdessä oppiminen poistaa ennakkoluuloja, pelkoja ja syrjiviä asenteita. Sen tarkoitus on rakentaa tasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa kunnioitetaan ihmisten erilaisuutta ja oikeutta täysivaltaiseen toimintaan.

Pienluokkien osittainen purku ja laajasti toteutetut oppilasintegroinnit, toivat yleisopetuksen luokkiin oppilaita, joiden oppimisvaikeudet ja käyttäytymishaasteet ovat mittavat. Opettajien huolenaiheena eivät ole niinkään oppimisvaikeudet – opettajien ammatillinen identiteetti ei kipuile opetushaasteiden edessä – vaan sietämättömästi käyttäytyvien lasten ja nuorten kasvava joukko. Kouluissa pyörii oppilaita, joiden tolkuttomaan levottomuuteen käytetään valtaosa oppitunnista. Kouluissa vaeltaa lapsia, jotka terrorisoivat käytöksellään muuta luokkaa tai koko koulua. Kouluissa on nuoria, joille naisopettajan nimi on huora ja miesopettajan homo.

Siirtojen tarkoituksena oli tuoda pienluokilta vapautuneet resurssit yleisopetukseen. Vakuuteltiin, että yleisopetukseen siirtyy pienluokkien mittava henkilöstöresurssi, osaaminen ja yhteistyö. Tätä resurssisiirtoa ei koskaan tapahtunut. Opettajien syliin tuotiin oppilaita, jotka olivat aivan hukassa. Rehtoreiden tehtävänä oli toivottaa onnea.

Inkluusiossa ei toteudu keskittymishaasteiden edessä kamppailevan lapsen ja nuoren oikeus laadukkaaseen ja yksilölliseen opetukseen. Esimerkiksi aistiyliherkkä lapsi saattaa kokea lähikoulun ison ryhmän kaoottisena. Hänelle ei kyetä järjestämään – kuten inkluusion perusajatukseen kuuluu – joustavia ja ketteriä opetusjärjestelyjä. Inkluusiossa ei myöskään toteudu muiden oppilaiden oikeus yhdenvertaisuuteen tai tasa-arvoisuuteen. Opettajan painiessa yhden oppilaan kanssa, muut uhrataan.

Koulutusjärjestelmä ei kärsi auktoriteettiongelmasta, vaan todellisuudesta vieraantuneiden ihmisten unelmahötöstä.

Pasi Kivisaari

kaupunginvaltuutettu (kesk)

Julkaistu alunperin Eparissa 20.2.2017

Mitäpä jos

7 joulukuun, 2018

Vanha viisaus on, jos et keksi muuta, kokeile totuutta. Edustamani

Veljeskaupungin liitto

29 lokakuun, 2018

Maakunnassa on toteutunut tai toteutumassa kaksi merkittävää liikennehanketta. Seinäjoen itäisen

isan-nimeen-pasi-kivisaari

Isän nimeen

29 lokakuun, 2018

Isänpäivää vietetään 12. marraskuuta. Isänpäivä merkittiin almanakkoihin vuonna 1970. Virallinen

naisilla-on-kaikki-mita-minulta-puuttuu

Naisilla on kaikki, mitä minulta puuttuu

17 lokakuun, 2018

Etelä-Pohjanmaan keskustanaiset ovat huolissaan kevään eduskuntavaalien ehdokasasettelusta. Asiaa käsiteltiin maakuntalehti

miten-vahan-minusta-jaa

Miten vähän minusta jää

11 heinäkuun, 2018

Kävelin Provinssista kotiin. Olin takussa, liikaa juhlineena ja vaimolla oli

joukko-teloitus

Joukkoteloitus

4 huhtikuun, 2018

Pääsiäisen aikana muisteltiin yli 2 000 vuotta sitten elettyjä aikoja.

kysykaa-mita-voitte-tehda-kaupungille

Kysykää, mitä te voitte tehdä kaupungille

14 helmikuun, 2018

Seinäjoen kaupungissa on viime kuukaudet rakennettu kaupunkistrategiaa. Strategia tarkoittaa suunnitelmaa,

uhrauksia

Uhrauksia

20 helmikuun, 2017

Suomessa koulutuspolittikka on jo vuosia tähdännyt inkluusioon. Inkluusio tarkoittaa, että

tyttoja-ja-poikia

Tyttöjä ja poikia

26 lokakuun, 2016

Helsingin Sanomien Nyt-liite uutisoi (18.10.2016), että peruskoulujen on laadittava tasa-arvosuunnitelma

akateemiset-aidit

Akateemiset äidit

14 syyskuun, 2016

Jääkiekkovalmentaja ja -toimittaja Petteri Sihvonen syytti nettikolumnissaan akateemisia äitejä suomalaisen